Vaikka stressi ja sen juuret tuntuvat ehkä meistä tutulta aiheelta, niin aliarvioimme usein stressin vaikutuksen elämäämme, terveyteemme ja toimintakykyymme. Olemme ehkä tietoisia sen olemassaolosta ja tunnistamme, kun se ”yrittää tulla esiin”. Tutkimukset ovat kuitenkin todistaneet, että kasvavasta tietoisuudesta huolimatta olemme emotionaalisesti yhä stressaantuneempia ja uupuneempia. Tässä blogitekstissä tarkastellaan lähemmin tätä ilmiötä. Ehkä sieltä löydämme vastauksen ongelmiimme.
Mukavan elämän hinta
Stressi ja sen vaikutukset koskettavat melkein kaikkia ihmisiä maailmassa. Vaikka sivilisaation ja teknologisen kehityksen ansiosta elämme nyt pidempään, mukavammin ja paremmissa olosuhteissa kuin esi-isämme, niin olemme joutuneet maksamaan siitä erittäin ”korkean hinnan”. Menemme terapeutin vastaanotolle huonon itsetunnon, tyhjyyden tunteen, yksinäisyyden tai loppuunpalamisen takia. Jatkuva kilpailu ja erilaisten tarpeiden tyydyttäminen tai ylimääräisillä tehtävillä kuormittaminen; kaikki nämä johtavat elämänilon menettämiseen, emmekä osaa enää iloita ja nauttia niistä asioista, jotka olemme saavuttaneet kovalla työllä. Jatkuvassa oravanpyörässä oleminen kuluttaa nopeasti energiavarat loppuun. Muistakaamme kuitenkin, että stressi voi olla joskus myös positiivista ja motivoivaa, esimerkiksi omien häiden odottaminen tai muiden ihmisten edessä esiintyminen. Toisaalta jatkuva tai liian usein toistuva stressi, vaikka se olisi juuri tuota ns. hyvää stressiä, voi myös olla vaarallista. Siksi on tärkeää olla valppaana ja huomata se hetki, jolloin stressi alkaa olla haitallista.
Stressi ja sairauksien todennäköisyys
Stressin taustalla voi olla monia eri syitä ja yllättäen kaikki niistä eivät välttämättä ole negatiivisia. Stressaannumme esimerkiksi uuteen asuntoon muutosta, asuntolainan allekirjoittamisesta, lapsen lähettämisestä kouluun ja jopa loman alkamisesta. Psykiatri-duo – Thomas Holmes ja Richard Rahe – ovat jopa luoneet eri stressitasoille mittaskaalan. Lääkärit haastattelivat 5000 potilasta esittäen heille luettelon 43 tapahtumasta, joita he kutsuivat elämänmuutostilanteiksi (LCU). Jokaiselle näistä tilanteista annettiin erilainen stressin ”painoarvo”: mitä stressaavampi tapahtuma, sitä suurempi sen painoarvo on. Tutkimukseen osallistuneiden oli merkittävä, mitkä näistä 43 tapahtumasta he olivat kokeneet elämänsä aikana. Mitä enemmän koettuja tapahtumia, erityisesti niitä painoarvoltaan ”isompia”, sitä suurempi todennäköisyys, että henkilö kohtaa tulevaisuudessa erilaisia terveysongelmia. Holmesin ja Rahen mukaan vaikeimpia (eniten stressiä aiheuttavia) tapahtumia ihmisen elämässä ovat: puolison kuolema, avioero, erossa asuminen, vankeus, läheisen perheenjäsenen kuolema, vakava loukkaantuminen, sairaus, avioliitto, irtisanominen, sovinto aviomiehen / -vaimon kanssa, eläkkeelle siirtyminen.
Työ maailman suurimpana stressaajana
Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työhön liittyvä stressi koskettaa meitä kaikkia kansallisuudesta riippumatta. Jopa 44% ranskalaisista vastaajista sanoi, että matka työpaikalle aiheuttaa suurimman päivittäisen stressin. Joka kymmenes britti kärsii kroonisesta työtehtäviin liittyvästä stressistä. Euroopan unionissa stressaavimmat ammatit ovat opettaja, sairaanhoitaja, toimittaja ja reportteri, sosiaalityöntekijä, tavarankuljettaja, poliisi ja vanginvartija. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan työssäkäyvien sydänkohtaukset tapahtuvat yleisimmin maanantaisin. Työpaikan menettämisen uhka on yksi tärkeimmistä stressin syistä Puolassa, Saksassa ja Suomessa, vaikka työttömyysaste ko. maassa olisikin juuri nyt suhteellisen alhaista. Ei ole vaikeaa kuvitella, miltä elämä tuntuu sellaisessa yhteiskunnassa, jossa stressi on läsnä kaikissa mahdollisissa osa-alueissa.
Oikea diagnoosi
Stressillä on useita eri lähteitä ja olemme oppineet pärjäämään niiden kanssa niin hyvin, ettemme pysty tänään enää tunnistamaan oikein stressistä johtuvia sairauksia ja niiden oireita. Vatsaongelmien syyksi keksitään viimeisin ateria, päänsärky johtuu taas säästä ja muistamattomuus tai unettomuus on vain ”tälle ajalle” tyypillinen oire. Kannattaa kuitenkin muistaa, että krooniseen stressiin pitää reagoida riittävän ajoissa, sillä muuten emme ehkä pysty selviytymään siitä enää omin voimin. Emme saa aliarvioida sellaisia oireita, kuten unettomuus, ruokahaluttomuus, tunnesyöminen, jatkuva ärtyneisyys, uneliaisuus, vuorottelevat kuuman ja kylmän tunteet, mielialojen ailahtelu, ahdistus tai paniikkikohtaukset. Jos et reagoi ajoissa, stressi tuhoaa vartalosi. Tutkijat varoittavat meitä nyt, että ennemmin tai myöhemmin joudumme pitkäaikaisen stressin maksumiehiksi. Ja nämä stressin vaikutukset voivat ilmetä vasta usean vuoden kuluttua! Kroonisen stressin aiheuttamia sairauksia ovat mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, päänsäryt (myös krooniset), selkäkivut, diabetes, osteoporoosi, ruuansulatusongelmat, maha- ja pohjukaissuolihaavat, naisilla häiriöt kuukautisissa, liikalihavuus, iho-ongelmat, hiustenlähtö.
