Euroopassa siitä kärsii jopa 25 prosenttia väestöstä, lähinnä nuoret naiset ja miehet, mutta sitä esiintyy myös lapsilla. Bruksismia eli nukkumisen aikana tapahtuvaa hampaiden narskuttelua ja tarpeetonta yhteen puremista esiintyy ennen kaikkea jatkuvassa jännityksessä ja stressissä elävillä ihmisillä. Jatkuva stressi voi aiheuttaa useita erilaisia vaivoja. Selitämme mistä bruksismi johtuu ja miten sitä vastaan voidaan taistella.
Tukahdettu aggressio
Jo esi-isillämme leukaluut olivat yksi kehon voimakkaimpia elimiä, jonka avulla puolustauduttiin tai osoitettiin aggressiota. Samanlaisia mekanismeja voidaan havaita pienillä lapsilla, jotka käyttävät näitä alkukantaisia refleksejä osoittamaan vihaa tai tyytymättömyyttä – yleensä puremalla tai narskuttelemalla hermostuneesti hampaita yhteen. Evoluution seurauksena hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen ilmenee nykyään tukahdutetun aggression oireena ja se on tunnusomaista ihmisille, jotka eivät pysty käsittelemään stressiä tai negatiivisia tunteita. Stressaavat tilanteet johtavat lisääntyneeseen leukalihasten jännitykseen, joka voi kestää muutamasta sekunnista jopa useisiin tunteihin (tauot mukaan laskien)! Tulos? Hampaiden ja jopa koko puremaelimistön vaurioituminen. Joissakin tapauksissa kasvojen ulkonäkö saattaa muuttua jatkuvan puremisen seurauksena. Leukalihasten pitkittynyt ja voimakas jännitystila johtaa niiden ylikasvuun, mikä puolestaan näkyy ns. neliön muotoisina kasvoina.
Öisin ja päiväsaikaan
Jos luulet että tahatonta hampaiden narskuttelua tapahtuu vain öisin, niin olet väärässä. Hampaiden narskuttelua ja tarpeetonta yhteen puremista tapahtuu toki useimmiten öisin, mutta sitä voidaan tavata myös päiväsaikaan. Varsinkin silloin kun työskentelemme voimakkaasti keskittyneenä, hermostumme jostakin tai koemme jokapäiväiset tilanteet stressaaviksi. Leukojen puremisreaktio on tahatonta emmekä pysty kontrolloimaan sitä. Tietoiseksi tästä prosessista tullaan useimmiten vasta silloin, kun kipu kasvaa liian suureksi tai leuat menevät yhtäkkiä täysin lukkoon. Kivut esiintyvät yleensä purentakaluston alueella, mutta sen lisäksi voi esiintyä voimakasta päänsärkyä, korvasärkyä ja jopa kipua selkärangan alueella. Jatkuvasti ilmenevä ja voimakas bruksismi johtaa myös hampaiden kulumiseen ja unihäiriöihin, jotka pitkällä aikavälillä johtavat yleensä nukahtamis-, heräämis-, tarkkaavaisuus- ja keskittymisongelmiin.
Unihäiriöt
Bruksismi on useimmiten oire, jonka takana on jokin muu sairaus tai ongelma. Ihmiset jotka elävät kroonisessa stressissä ja kärsivät sen seurauksena väsymyksestä, kärsivät myös todennäköisemmin tästä toimintahäiriöstä. Vaiva voi koskettaa myös kuorsaavia henkilöitä tai uniapnean kanssa kamppailevia. Ketä muita kuuluu riskiryhmään? Kaikki ne, jotka puhuvat unen aikana, unissakävelijät, usein yöllä heräävät, liian kevyttä unta nukkuvat, sekä ihmiset, joilla on hallusinaatioita tai näkevät selkounia. Riskiryhmään kuuluvat myös ketjupolttajat, kahvin kittaajat ja kaikke ne, jotka tykkäävät prosenteista juomissaan. Ongelma koskettaa aikuisten lisäksi myös lapsia – monet tutkimustulokset ovat osoittaneet, että hampaiden narskuttelusta kärsii jopa 59 prosenttia lapsista. Mitä pitäisi siis tehdä, että ongelmasta päästään eroon tai miten sitä voidaan ennaltaehkäistä? Ensinnäkin sinun täytyy oppia hallitsemaan stressiä, turhautumista ja tukahdutettua aggressiota.
Terapeuttiset painopeitot
Jos epäilet, että sinä tai lapsesi kärsivät bruksismista, joka puolestaan saattaa ilmetä unihäiriöinä, niin silloin terapeuttisesta painopeitosta voi olla apua. Peiton paino on hieman tavallista suurempi, mikä aiheuttaa erittäin lempeän syvällisen kosketuksen tunteen keholla. Tämä syvällinen painon tunne keholla lähettää puolestaan signaalin aivoille, että keho on nyt turvallisessa paikassa ja tilassa. Tämän seurauksena kortisolin (stressihormonin) taso pienenee (kehon ei tarvitse enää olla valmiustilassa reagoidakseen mahdollista uhkaa vastaan), ja koko elimistö siirtyy pikku hiljaa rentoutuneeseen ja rauhalliseen lepotilaan. Terapeuttisen painopeiton käyttö soveltuu myös unihäiriöistä sekä stressistä kärsiville – sopii erinomaisesti myös lapsille. Tutkimusten mukaan tämä on yksi tehokkaimmista, vähiten invasiivisista ja ei-farmakologisista menetelmistä, jotka vähentävät stressiä ollen samalla tehokas rentoutumiskeino.
