Viivyttely ja stressi
On olemassa ihmisiä, joiden elämää viivyttely haittaa hyvin paljon. Se on syynä heidän sosiaalisen statuksensa alenemiseen tai taloudellisen tilanteensa huonontumiseen. Siitä huolimatta he eivät pysty muuttamaan käyttäytymismalliaan – joka asian lykkäämistä myöhemmäksi. Tällä tavalla stressin ja viivyttelyn noidankehä pääsee vauhtiin. Miten se toimii?
Ajatus tehtävästä, jota et jostain syystä halua tai voi suorittaa, huolestuttaa. Tehtävän suorittamisen lykkääminen tuo helpotuksen joksikin aikaa, mutta takaraivossa kalvaa ajatus tekijäänsä odottavasta työstä etkä pysty kunnolla lepäämään. Tekemättömän työn seuraukset, jotka sinua odottavat tulevaisuudessa, vain pahentavat tilannetta.
Jatkuva jännitys heijastuu nopeasti terveyteen – hermostuneisuus, tarkkaamattomuus, päänsärky ja unettomuus ovat vain joitain viivyttelyn seurauksista. Tilanne on vielä vakavampi, jos viivyttely johtuu ADHD:sta, neuroosista tai depressiosta.
Viivyttely ja ADHD
Voiko viivyttelyn syynä olla ADHD? ADHD-häiriöiden kanssa painivilla henkilöillä on vaikeuksia toimintansa suunnittelun, keskittymiskyvyn ja monimutkaisten tai monotonisten tehtävien suorittamisen kanssa. He myös ärsyyntyvät helposti, heillä on taipumus unohdella erilaisia, jopa päivittäisiä asioita ja heidän on vaikeaa pysyä sovituissa määräajoissa. ADHD:n aiheuttamat toimintahäiriöt vaikuttavat varmasti tehtävien lykkäämistä lisäävästi.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi olla avuksi. Se auttaa korvaamaan virheelliset käyttäytymismallit moitteettomilla – sellaisilla, jotka tukevat parempaa ajanhallintaa.
Neuroosi viivyttelyn aiheuttajana
Eräänä syynä tehtävien lykkäämiseen voi olla ahdistuneisuushäiriö. Siitä kärsivät henkilöt kokevat jatkuvaa levottomuutta. Huolet omasta terveydestä, turvallisuudesta tai perheestä täyttävät niin tehokkaasti heidän aikansa, ettei sitä riitä muihin toimiin. Näin viivyttely valtaa alaa.
Miten selvittää, onko viivyttelyn syynä neuroosi? Tämän sairauden oireita ovat mm. väsymys, unettomuus, ärtyisyys, jännittyneisyys, rytmihäiriöt ja liikahikoilu.
Neuroosin hoidossa auttaa niin lääkitys kuin psykoterapia. Lisäksi kannattaa harjoitella kääntämään huomio pois negatiivisista ajatuksista.
Viivyttely depressiossa
Depressio on hyvin vakava tila, jossa aivot lakkaavat toimimasta rationaalisesti niissä tapahtuvien kemiallisten muutosten seurauksena. Masentunut ihminen on alakuloinen sekä surullisuuden ja toivottomuudentunteen valtaama. Luonteenomaisena piirteenä on haluttomuus, voimattomuus ja kyvyttömyys suorittaa edes yksinkertaisimpia toimintoja.
Ulkopuoliselle, joka ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä depression kanssa, siitä kärsivän henkilön käyttäytyminen voi olla täysin käsittämätöntä. Se nähdään usein itsesäälinä tai laiskuutena. Joskus ympäristön reaktio depressioon on toteamus „Ryhdistäydy!”
Tätä tilaa ei saa kuitenkaan väheksyä, varsinkin kun pitkälle edenneenä se voi johtaa itsemurhaan. Psykiatrilla käynti on välttämätöntä, samoin hoito, joka yleensä perustuu lääkkeiden ottamiseen, joskus myös yksilöterapia psykoterapeutin kanssa tai ryhmäterapia.
Pakko-oireinen häiriö ja viivyttely
Pakko-oireinen häiriö on sukua depressiolle ja neurooseille. Tämäntyyppinen häiriö ei anna tuntea tyytyväisyyttä omiin, hyvin suoritettuihin tehtäviin. Se on hieman samankaltainen tuntemus kuin liiallisessa perfektionismissa: jatkuvasti on jotain korjattavaa, täydellistä ei koskaan.
Henkilö, jolla on pakko-oireinen häiriö, kerää itseensä negatiivisia tunteita ja ajatuksia, häntä vaanivat voimattomuuden tunne, pahat ajatukset ja refleksinomaisten toimintojen toistaminen (esim. siivoaminen, tavaroiden järjestely tai siirtely paikasta toiseen, käsien tai hampaiden pesu, jne.). Tämä kaikki rajoittaa potilasta, eikä hän pysty pitämään huolta asioista, jotka pitäisi suorittaa.
Tämän häiriön hoidossa käytetään samoja keinoja kuin neuroosien ja depression hoidossa – lääkkeitä, kognitiivista käyttäytymisterapiaa, ryhmätyöskentelyä yms.
Viivyttely ja uupumus
Liian vähäinen uni, tehtävien paljous, vastuu ja stressi johtavat lyhyessä ajassa elimistön uupumukseen. Uupumuksen oireita ovat mm. nukahtaminen kesken päivän ja odottamattomissa tilanteissa, ärtyisyys, unettomuus, voimattomuus ja tarkkaavaisuusvaikeudet. Tila aiheuttaa myös tehtävien lykkäämistä.
Uupumus on näennäisesti vähemmän vakavaa kuin edellä mainitut toimintahäiriöt, mutta sen vähättelyllä voi olla vakavia seurauksia: autoimmuunisairauksia (diabetes, Hashimoton tauti, systeeminen lupus erythematosus, nivelreuma, jne.), sydäninfarkti, ateroskleroosi tai depressio.
Joskus uupumuksen välttämiseen riittää, että oppii olemaan jämäkkä ja delegoimaan tehtäviä muille. Elimistön suurentuneen kuormituksen aikana on muistettava hemmotella itseään ja antaa elimistölle mahdollisuus palautua – noudattaa terveellistä, tasapainoista ruokavaliota, harrastaa liikuntaa ja huolehtia riittävästä unen saannista.
Miten taistella viivyttelyä vastaan?
On hyvin tärkeää esittää itselleen kysymyksiä: Miksi lykkään tehtävien suorittamista hamaan tulevaisuuteen? Mitä tehtäviä ne ovat? Mikä minua niistä vieraannuttaa? Eikö minulla ole aikaa suorittaa tärkeitä tehtäviä? Vai onko jokin muu syy, miksi en halua suorittaa niitä?
Jos viivyttely johtuu tahdon puutteesta eikä liity erilaisiin häiriöihin, itseään voi motivoida esim. jakamalla tehtävät pienempiin ja helpompiin välivaiheisiin, opettelemalla ajanhallintaa, rajoittamalla aikasyöppöjä, kuten televisiota, kännykkää, tietokonepelejä yms.
Jos viivyttelyn syynä ovat edellä kuvatut häiriöt, on haettava apua lääkäriltä tai terapeutilta, sillä tämän ongelman vähättely ei paranna tilannetta vaan voi ainoastaan vahvistaa terveydelle negatiivisia vaikutuksia.
