Meistä voi tuntua siltä, että lapsen unen aikana ei tapahdu paljon mitään, vaikka juuri silloin hänen kehossaan tapahtuu monia erittäin tärkeitä prosesseja! Tehokkailla päikkäreillä ja laadukkaalla unella on suuri vaikutus lapsen kehitykseen sen varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että liian vähän kunnon päiväunia nukkuneet lapset kärsivät jatkossa keskittymis- ja tunneongelmista jopa aikuisikään saakka. Mistä tämä johtuu?
Muisti
Ryhmä Massachusettsin yliopiston terapeutteja tekivät tutkimuskokeen päiväunien vaikutuksesta esikouluikäisillä. Tutkimukseen osallistui 40 3–5-vuotiasta lasta, joiden tehtävänä oli muistipelin pelaaminen. Heidän piti muistaa missä aikaisemmin nähdyt kortit olivat ja sovittaa ne kääntämiinsä kortteihin. Pelin jälkeen lapset joko nukkuivat päiväunet tai pysyivät hereillä. Jokainen lapsi testattiin kahdesti – päiväunien kanssa ja ilman päikkäreitä, ja sen jälkeen tehtyjä muistipelin tuloksia verrattiin aikaisempiin. Tulokset osoittivat, että hereillä olleet lapset unohtivat enemmän ja saivat tulokseksi noin 60% oikeita vastauksia, kun taas päiväunet ottanut ryhmä sai tulokseksi 75% oikeita vastauksia. Kun kaikki lapset testattiin vielä kerran kokonaisen yhden nukutun yön jälkeen, päiväunet ottanut ryhmä sai uudestaan toista ryhmää paremmat tulokset. Lyhyet päiväunet ovat siis erittäin tärkeä osa jopa kaikkien nuorimpien muistin toiminnassa. Muistaminen johtuu impulsseista, joita usein nimitetään ”unisukkuloinniksi”. Tällöin aivojen toiminta kiihtyy unen toisessa vaiheessa (NREM) ja samalla verenpaine laskee, hengitys hidastuu ja lapsen ruumiinlämpö laskee. On havaittu, että niillä lapsilla joilla on korkeampi ”unisukkulointi”-aktiivisuus, on taipumus järjestää paremmin tietoa ja kokemuksia unen aikana.
Tilanne on hiukan erilainen vastasyntyneillä, joiden aivokuori pysyy aktiivisena koko unen ajan. He siis ovat osittain tietoisia ympärillä olevista tapahtumista. Tämä tarkoittaa, että he voivat oppia ympäristöstään myös unen aikana. Lisäksi he kokevat paljon todennäköisemmin REM-vaiheen, eli sen vaiheen milloin nähdään unia.
Uni ja ylipaino
Uni on myös energian sekä fyysisten ja toiminnallisten resurssien uusiutumista. Aivot järjestävät kaiken päivän aikana kerätyn tiedon, muodostavat muistijälkiä, uudistavat aivojen välittäjäaineita ja herkistävät ärsykereseptoreita. Lisäksi se aktivoi kasvuhormonin tuotannosta vastaavan aivolisäkkeen. Jos taapero ei nuku kunnolla ja hänellä on epäsäännöllinen päivärytmi, niin sillä voi olla negatiivinen vaikutus hänen kasvuunsa ja kehitykseensä.
Päikkäreiden lisäksi yöunella on tärkeä rooli. Journal of Pediatrics -lehdessä julkaistut tutkimustulokset osoittavat, että tehokas lepo suojaa lapsia myöhempien vuosien ylipainoisuudelta ja lihavuudelta. Siinä lasten testiryhmässä, jotka menivät aikaisin nukkumaan, vain joka kymmenes oli lihava. Jopa 25% niistä lapsista, jotka menivät nukkumaan vasta klo 21 jälkeen, olivat ylipainoisia kymmenen vuotta myöhemmin. Mistä tämä johtuu? Unenpuute häiritsee kehon hormonaalista toimintaa. Melatoniinin määrä kehossa vähenee ja sen sijaan kehon kortisolitaso (stressihormoni) nousee. Unen puute vähentää myös suorituskykyä, mikä vaikuttaa puolestaan maksaentsyymien toimintaan. Optimaalisen verensokeripitoisuuden ylläpitäminen saattaa myös muodostua ongelmaksi.
Uniongelmista kärsivät lapset kohtaavat jatkossa myös muita ongelmia. Eräässä Massachusettsin yliopiston professoreiden tekemässä tutkimuksessa todettiin, että keskittymishäiriöiden lisäksi nämä taaperot saattavat kamppailla aikuisina tunteiden ilmaisemisen ja ymmärtämisen kanssa.
Valitettavasti myös lapsen nukkumaanpakottamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia. On siis syytä tarkkailla taaperoa ja varmistaa, että hänen luonnolliset väsymyksen merkit otetaan huomioon lepohetkiä suunniteltaessa, jotta hän oppii lopulta nukkumaan täysin itsenäisesti.
