Se huolehtii unestamme, antaa suojaa monia sairauksia vastaan ja osoittaa masennusta torjuvia ominaisuuksia – kyseessä on melatoniini. Vaikka sillä on useita hyviä ominaisuuksia, se voi kuitenkin myös olla vaarallista. Varsinkin silloin kun se on vapaasti saatavilla kaikissa apteekeissa, aivan kuten yleisimmät vitamiinilisät.
Aivoista suolistoon
Melatoniinia, joka tunnetaan myös nimellä ”pimeyshormoni”, tuottaa käpyrauhanen. Tämä rauhanen puolestaan aloittaa tai lopettaa tuotannon riippuen siitä, millaista tietoa silmämme saavat siitä, onko päivä jo tullut vai onko vielä yö. Terveellä ihmisellä valo jarruttaa melatoniinin tuotantoa, jotta voimme toimia normaalisti päivän aikana – koulussa tai työssä. Kun taas ikkunan takana alkaa hämärtyä, käpyrauhanen vilkastuttaa toimintaansa, ja kun ”pimeyshormonin” taso saavuttaa sopivan voimakkuuden, tunnemme uneliaisuutta ja menemme nukkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeä prosessi biologisen kellomme moitteettomalle toiminnalle, koska sen ansiosta kehomme tietää, mitä vuorokauden aikaa eletään ja miten mukauttaa toimintamme siihen. Kun melatoniinin taso on liian alhainen, tunnemme väsyneisyyttä, mutta emme silti voi nukahtaa – elimistömme on edelleen valmis ihmiselle normaaliin päivätoimintaan. Lisäksi tätä samaa yhdistettä voi valmistua paitsi käpyrauhasessa, myös luuytimessä, suolistossa ja silmissä. Mitä tehtävää melatoniini voi suorittaa ruoansulatuskanavassa? No, sitä muodostuu siellä suuria määriä suoliston toiminnan hallitsemiseksi. Jotkut tutkijat arvelevat, että melatoniinia siirtyy suolistosta verenkiertoon, mikä selittäisi usein voimakkaan uneliaisuuden tunteen runsaan aterian jälkeen.
Melatoniini kuin steroidit
Kun elimistömme ei toimi oikealla tavalla ja melatoniinin taso on liian alhainen, kärsimme unettomuudesta, unen puutteesta. Tällaiset melatoniin erityksen pitkäaikaiset häiriöt voivat myös aiheuttaa masennusta tai epilepsiakohtauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun turvaudumme pillereihin ja toimitamme liikaa tätä hormonia elimistölle halutessamme varmistaa hyvän yöunen sekä voimia seuraavaksi päiväksi? Kalifornian yliopiston tohtori George Bentleyn mukaan melatoniinilla on hyvin voimakas vaikutus, joka on verrattavissa jopa steroidien vaikutuksiin. Hänen mukaansa itsehoito melatoniinilla voi johtaa valtavaan kaaokseen elimistössä. Lisäksi sivuvaikutuksia on vielä muitakin. Houstonin yliopistossa kaloilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että melatoniini voi heikentää muistia. Biologisesta näkökulmasta katsoen esi-isiemme ei tarvinnut omaksua liikaa tietoa yöllä, jolloin aivot saattoivat ”sammuttaa” muistitoiminnon. Valitettavasti kun tänään olemme aktiivisia hyvin suuren osan vuorokaudesta ja pidämme nukkumista ”välttämättömänä pahana”, nämä biologiset mekanismit haittaavat yhä enemmän toimintaamme. Haluamme saada hyötyaikaa ja ”puristaa” vuorokaudesta irti niin paljon kuin mahdollista, työskentelemme myöhään ja sitten turvaudumme ”unihormoniin” melatoniinin muodossa. Biologisen kellomme pitkäaikainen säätely aiheuttaa erilliaisia seuraamuksia ja seuraavaksi joudumme kamppailemaan yhä suurempien unihäiriöiden sekä normaalista toiminnasta selviytymisen kanssa.
Syöpää aiheuttava valo
Maantieteellisellä sijainnilla, työskentelyllä myöhään tai pitkinä jaksoina ja pakolla käyttää keinovaloa, voi olla myös turmiollisia seurauksia. Onhan melatoniini voimakas antioksidantti, aine joka eliminoi vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat terveitä soluja, nopeuttavat ikääntymisprosessia ja edistävät syöpää. Yöllä työskentelevillä tai muuten aktiivisilla ja lisäksi vahvassa valaistuksessa työskentetevillä on yleensä alhainen melatoniinitaso ja he saavat useammin rinta-, eturauhas- ja paksusuolen syövän. Tällä hetkellä tehdään myös tutkimusta sen selvittämiseksi, johtaako tämän hormonin alhainen taso myös hampaiston paradontoosiin sekä suoli- ja silmätulehduksiin. Mikä on melatoniinitason ihannearvo? Kuten aina, parasta on se, mikä on luonnollista – huolehdimme terveydestä ja aloitamme ensimmäisenä unenlaadun periaatteista. Tarkistamme, soveltuuko sänky meidän tarpeisiimme ja etteivät vuodevaatteet ärsytä tai aiheuta allergiaa. Älä käytä vielä makuuhuoneessakin ”räikeitä” keinotekoisia valon lähteitä, puhelimia tai tietokoneita. Etsikäämme luonnollinen vuorokausirytmimme ja pysykäämme siinä johdonmukaisesti, jopa viikonloppuisin ja vapaapäivinä. Jos se ei toimi, niin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ja melatoniiniin kannattaa turvautua vain erityistapauksissa, esimerkiksi kärsiessämme pitkien lentojen aiheuttamasta ”jet lagista” eli aikaerorasituksesta.
