Jos jokainen meistä kirjoittaisi huolellisesti omat ajatuksensa paperille, niin suurin osa niistä koskisi todennäköisesti sellaisia asioita, jotka on jo tapahtunut tai tulevat tapahtumaan. Näistä muistiinpanoista kävisi ilmi, että vain pieni osa huomiostamme kohdistuu siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, ja sen sijaan ajattelemme melkein automaattisesti tulevaisuutta tai pohdimme menneisyyttä ja ajtuksemme valtaa tapahtumiin liittyvien tunteiden virta. Tämän takia emme saata muistaa erilaisia yksityiskohtia pari tuntia sitten tapahtuneista asioista.
Muistatko miltä viimeinen ateriasi maistui? Millaisia mausteita ruuassa oli, tai mikä osa oli kaikkein maukkainta? Mikä kappale soi radiossa, kun ajoit tänään töihin? Jos sinulla on vaikeuksia muistaa tällaisia muutamia simppeleitä yksityiskohtia, niin tämä artikkeli on tarkoitettu juuri sinulle.
Tietoinen läsnäolo
”Tässä ja nyt” -oleminen ei tarkoita menneisyyden unohtamista tai huolettomasti tulevaisuuteen suhtautumista. Muistamisessa tai suunnittelemisessa ei ole mitään vikaa, mutta vain silloin, kun nykyhetki saa riittävän ison rooli menneisyyden ja tulevaisuuden rinnalla. Vain tällä tavalla kehomme muodostaa harmonisen olotilan fyysisen olemuksen sekä abstraktien ajatusten ja tunteiden välille. ”Tässä ja nyt” -olemisella, eli läsnäolevalla tietoisuudella kehon omista tarpeista, tunteista sekä tunteiden vaikutuksesta, on myönteinen rooli moniin ihmisen toiminnan alueisiin. Monet tutkimukset, esim. mindfullness-harjoitukset kehittäneen Jon Kabat-Zinnin tekemät tutkimukset, ovat todistaneet merkittävän parannuksen sellaisten ihmisten toimintakyvyissä, jotka ovat kärsineet mm. liiallisesta stressistä, unettomuudesta, matalasta mielialasta, emotionaalisista jännitteistä, kroonisista kivuista jne.
Huomion tietoinen suuntaaminen
Tietoinen läsnäolo ”tässä ja nyt” -hetkessä on myös arvokas kyky, joka ehkäisee meille haitallisia melkein automaattisesti tapahtuvia käyttäytymis- ja reaktiomalleja. Suuntaamalla huomiosi tietoisesti, voit pysähtyä hetkeksi ennen harkitsemattomia toimia ja ryhtyä sellaisiin toimiin, jotka ovat hyödyllisiä ja tilanteeseen sopivia. Tässä yksi esimerkki. Jokaisen meistä on varmasti kokenut houkutuksen makean tai epäterveellisen välipalan syömiseen silloin, kun olemme vihaisia, ärtyneitä tai surullisia. Suklaapatukan tai jäätelön syöminen tuo meille välitöntä tyydytystä ja eräänlaista helpotusta kokemiimme tunteisiin. Kun alamme tarkkailla tietoisesti itseämme, opimme ajan myötä huomaamaan nämä ensimmäiset signaalit tulevasta hermostuneisuudesta (esim. makeanhimo) ja hylkäämään vanhan negatiivisen käyttäytymismallin (vaikkapa vettä juomalla ja rauhoittumalla).
Ravintoa aivoille
On myös erittäin mielenkiintoista, että järjestelmällinen työ tietoisuuden ja tunteiden parissa aiheuttaa ajan myötä muutoksia aivojen anatomiassa! Toisin sanoen, jos opit ehkäisemään tuhoisia toimintamalleja, toivut jatkossa paljon nopeammin stressistä. Huomaat myös aikaisemman kokemuksesi perusteella, että usein psykofysikaaliset reaktiot ja niitä seuraavat stressitilat ovat liioiteltuja kyseiseen tilanteeseen. Esimerkiksi kiistely pomon kanssa aktivoi kehossasi ja mielessäsi sellaisia mekanismeja, jotka liittyvät elämää tai terveyttä uhkaaviin tilanteisiin. Niillä ei ole siis mitään tekemistä todellisen tilanteen kanssa. Kyky olla ”tässä ja nyt” antaa sinulle sopivia työkaluja reagoida jännitteitä aiheuttaviin tilanteiseen tilanteen todellisen mittakaavan mukaan. Jos olemme kuuroja kehomme lähettämiin signaaleihin, reagoimme lopulta voimakkaasti ja usein tuhoisasti, jonka seuraksena sekä mielemme että kehomme alkavat sairastua.
