Oletko varma, että tunnet kaikki aistisi?

01 heinäkuun, 2020 / Mateusz

Jokainen meistä tietää, että ihmisellä on 5 perusaistia, joiden avulla keräämme merkittävää tietoa ympäristöstämme:  haju-, maku-, tunto-, kuulo- ja näköaisti. Kehossa on kuitenkin myös muita aistinvaraisia järjestelmiä, jotka kertovat meille, keitä olemme, miltä meistä kyseisellä hetkellä tuntuu ja miten meidän pitäisi tilanteessa toimia. Mitä tapahtuu, kun jokin näistä toiminnoista häiriintyy? Opi tuntemaan muut aistisi: lihas-asentoaisti, tasapainoaisti ja interoseptiivinen aisti.

Kehon hallinta ”offline-tilassa”
lihas-asentoaisti

Oletko joskus kirjoittanut tietokoneella tai puhelimella katsomatta näppäimistöön? Mietitkö tarkalleen kehosi liikkeitä sängystä noustessasi? Kun kehosi tekee tiettyjä asioita automaattisesti, niin silloin käytämmr lihas-asentoaistia. Tämä aistijärjestelmä tietää kehon osien sijoittumisen ilman näköaistin apua. Istuessamme aktivoimme tietyt lihakset, nivelet sekä nivelsiteiden ja sidekudosten reseptorit. Ylösnoustessamme ja liikkuessamme muut lihakset alkavat venyä ja supistua, toisin sanoen kehomme asento suhteessa ympäristöön on aina erilainen riippuen tekemisen muodosta. Sitä voidaan verrata auton GPS-systeemiin, eli se on eräänlainen kehon sijainnin oma karttasysteemi.

Tämän aistijärjestelmän häiriöistä kärsivillä lapsilla on usein seuraavanlaisia oireita: lapsi kompastuu tai törmää huonekaluihin helposti, roiskuttelee ja kaataa käsissään olevan mukin. Mitä enemmän taapero liikkuu, on vuorovaikutuksessa lelujen, työkalujen sekä muiden ihmisten kanssa, sitä paremmin hän oppii hyödyntämään sisäistä lihas-asentoaistiaan.

Painovoimaa uhmaten
tasapainoaisti

Tasapainoaisti huolehtii, yksinkertaisesti sanottuna, kehon tasapainon saavuttamisesta meitä ympäröivässä tilassa. Sen ansiosta voimme suorittaa erilaisia toimintoja painovoimaa uhmaten, esimerkiksi ylösalaisin riippuminen, keinuminen tai käsillä seisominen. Se ohjaaa tietenkin myös normaalia vaivatonta liikkumista. Tällä aistilla on myös muita tarkoituksia:  tasapainoaisti, yhdessä näkö- ja lihas-asentoaistin kanssa, huolehtii koko kehon fyysisestä tasapainosta ja asianmukaisesta lihasjännityksestä fyysisen toiminnan aikana sekä varmistaa oikean näkökentän.

Tasapainoaistin häiriöistä kärsivät lapset kokevat painovoiman uhkaavan omaa turvallisuuttaan. Heillä on jatkuva halaamisen tarve, he kokevat usein erilaisissa tilanteissa ahdistusta ja koulufobiaa tai heillä on pakkomielteitä.

Hälytyspilli
interoseptiivinen aisti

Kun meille tulee jano, otamme lasillisen vettä. Kun virtsarakko tulee täyteen, menemme automaattisesti vessaan. Nämä prosessit eivät kuitenkaan tapahdu täysin itsenäisesti! Niistä vastaa interoseptiivinen aisti, joka säätelee sellaisia kehon toimintoja kuten hengitys, verenpaine, syke, janon tunne tai ylempänä mainittu paineen tunne virtsarakossa. Se lähettää erilaisi signaaleja, jotka vaikuttavat meihin voimakkaasti käynnistäen samalle tiettyjä toimintamalleja. Sen ansiosta pystymme huolehtimaan itsenäisesti terveydestämme, fysiologisista tarpeistamme ja muista kehon perustoiminnoista. Interoseptiivisesta SI-häiriöstä kärsivät lapset eivät tunnista näitä syy-seuraussuhteita eivätkä osaa reagoida oikein kehon lähettämiin signaaleihin.