Jokainen meistä kokee muutokset ja omalta mukavuusalueelta poistumiset haastavina, olivatpa ne pieniä tai suuria. Nyt #pysykotona -todellisuuden aikana kokemamme elämän normaalirytmin muutokset laittavat perheen dynamiikan täysin uusiksi. Jopa yksi pieni odottamaton elementti voi sekoittaa täysin normaalin arjen. Pakkokaranteeni pakottaa jokaisen kohtaamaan uusia haasteita, joihin me puolestamme haluamme tuoda hieman helpotusta. Tässä vinkkejä erilaisesta toiminnasta, jotka varmistavat lapsen henkisen kehityksen ja helpottavat samalla vanhempien arkea.
On päivänselvää, että pakkokaranteeni on muuttanut sekä vanhempien että lasten päivärutiineja. Varsinkin taaperoikäiset kaipaavat järjestystä ja selkeän päiväohjelman henkisen tasapainon turvaamiseksi ja normaalin kehityksen takaamiseksi. Vanhempina meidän on myös muistettava, että lapsen aivot työskentelevät jatkuvasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi hidastaa keinotekoisesti elämän tahtia. Juuri tällaisena erikoisena aikana meidän tulisi sovittaa elämän intensiteetti taaperolle sopivaksi ja yhdistää tämän ”henkisen palapelin” yksittäiset palat osaksi arkeamme.
6 päivittäistä toimintaa lapsen tasapainon saavuttamiseksi
Alla luetellut toiminnot muodostavat tohtori Daniel Siegeliä käsitteen mukaisen ”mielen terveyslautasen”. Tämä ”mind platter” on välttämätöntä henkistä ruokaa lapselle, joka tukee hänen mielenterveyttä, henkistä tasapainoa ja psykofyysistä hyvinvointia.
Aika keskittyä
Tässä tehtävässä meidän on annettava lapselle selkeä tavoite (tai lapsi voi määritellä sen itse), josta hänen on pidettävä kiinni koko tehtävän ajan. Tehtävien aikana lapset oppivat erilaisia uusia taitoja (esim. syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, hyvän oman itsetunnon kehittyminen ja epäonnistumisen hyväksymisen) ja lapsen aivot muodostavat uusia syviä hermoyhteyksiä.
Aika leikkiä
Spontaani lasten leikkiminen, eli rajoittamaton ja luovuutta edistävä toiminta, on luonnollinen tie aivojen oikeaan ja dynaamiseen kehitykseen. Leikkimällä sekä seuraamalla omia vaistojaan ja impulssejaan lapset tyydyttävät emotionaaliset tarpeensa, loputtomattoman ilmaisutarpeensa sekä kyvyn luoda todellisuutta lapsen omien sääntöjen puitteissa. Lisäksi leikin aikana lapsi kehittää äärimmäisen tärkeää ominaisuutta – omaa suhdettaan ympäröivään maailmaan ja ihmisiin.
Aika yhdessäoloon
Yhdessäolo muiden lapsien tai lapsia rakastavien aikuisten kanssa aktivoi ja vahvistaa merkittävästi niitä lapsen aivojen osia, jotka vastaavat ihmissuhteiden rakentamisesta ja muodostumisesta tulevaisuudessa. Päivittäinen annos halauksia, jalkapallon pelaamista tai yhdessä lukemista tyydyttää lapsen läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja olemassaolon tärkeyden tarpeet. Sen ansiosta lapset pystyvät tulevaisuudessa kohtaamaan erilaisia haasteita tasapainoisina ihmisinä.
Aika pysähtyä itsensä äärelle
Tämä tarkoittaa rauhan ja hiljaisuuden hetkeä päivän aikana, jolloin lapsi voi pysähtyä hetkeksi ja keskittyä omaan sisimpäänsä. Se voi olla esimerkiksi huoletonta ja ”tylsää” makaamista sohvalla ja huoneen katon tuijottamista. Se voi olla myös päivän tapahtumien kertomista ennen nukkumaanmenoa tai vapaamuotoista keskustelua legojen kokoamisen aikana. Vanhempien kuitenkin kannattaa rohkaista lapsiaan ”järjestämään päässään” päivän aikana kokemiaan tapahtumia ja tunteita. Tällainen tapa kehittää ja syventää merkittävästi lasten omaa itsetuntoa.
Aika nukkua ja rentoutua
Levolla ja rentoutumisella on merkittävä rooli jokaisen ihmisen, myös lapsen, elämässä. Levon aikana sekä aivot että keho uudistuvat ja ajatukset voivat vaeltaa vapaasti järjestäen päivän aikana koettuja tapahtumia. Syvä uni puolestaan rentouttaa aivoja ja silloin muistiin tallentuu kaikki se, mitä taapero on päivän aikana oppinut. Unen aikana lapsi saa myös etäisyyttä kaikkiin päivän tapahtumiin, joihin hän osallistui. Voit tukea lapsen rauhallista unta ja vähentää kehon jännitteitä terapeuttisista painopeittoa käyttämällä.
”Mielen terveyslautanen” teorian mukaisesti tasapainon ylläpitäminen kaikkien yllä mainittujen toimintojen välillä on erittäin tärkeää. On syytä muistaa, että ”lautasen annostelusuhteet” voivat vaihdella hieman riippuen lapsen eri kehitysvaiheisiin liittyvistä tarpeista.
