Koronavirus johti muutamassa kuukaudessa vallankumoukseen kaikkialla maailmassa muuttamalla jokapäiväistä elämäämme ja siihen liittyviä tapoja. Vaikka kotitoimisto näytti aluksi tuovan monille meistä todellinen vapautuksen ja irtioton tylsästä toimistotodellisuudesta, tosiseikat ovat osoittautuneet täysin erilaisiksi. Etsiessämme mukavimpia ratkaisuja, esimerkkinä toimiston siirtäminen omaan sänkyymme, menetimme puitteet, jotka olivat tähän saakka taanneet henkisen tasapainon ylläpitämisen. Onko tällainen työnteko ylipäätään terveellistä? Ja voiko se oikeasti olla tehokasta?
Haloo, täällä Maa
Vielä vuosi sitten, kun NASA etsi internetin kautta naisia, joiden tehtävänä piti olla vain sängyssä makaaminen, tämä hakuilmoitus sai nopeasti lisänimen -”unelmatyö”. Vaikka kotitoimiston tarkoitus ei olekaan avaruudessa vallitsevia olosuhteiden simulointi, kuten tuon ilmoituksen tapauksessa, monet meistä ovat tietämättään siirtyneet tällaiseen ”kosmiseen” tilaan. Olemme siis päättäneet tehdä työmme etätyönä sen mielikuvan mukaisesti, jollaisena nykymediat työnteon esittävät.
Kukapa meistä ei ole nähnyt meemejä työntekijöistä, jotka videokokousten aikana istuvat vain paidassa ja shortseissa itsetietoinen hymy huulillaan? Ei ihme, että monilla meistä kotitoimisto on tähän saakka herättänyt mielikuvan ”ammattityön eldoradosta”, jossa istumme pyjamassa jalat pöydällä, lähetämme sähköposteja pyjamassa sängyssä tai lähdemme tauolle, milloin haluamme. Mitäpä muuten tapahtui yrityksissä, jotka pandemiatilanteen pakottaessa lähettivät suurimman osan työntekijöistään etätyöhön? Kokonaistuottavuus romahti kuten myös yksittäisten työntekijöiden suorituskyky. Tätä jatkui tiettyyn pisteeseen asti.
Asennemuutos
Haavekuvista jouduttiin luopumaan suhteellisen nopeasti. Useimmat meistä ovat kokeilleet etätyötä ja – onneksi – hylänneet utopistiset käsitykset siitä. Mutta valitettavasti eivät kaikki. On käynyt ilmi, että yksi ”perisynneistämme” on sängyssä työskentely. Asiantuntijoilla on kuitenkin tästä hyvin yhtenäinen mielipide. Tohtori Sophie Bostock, uniasiantuntija Lontoon University Collegesta, sanoo, että työskentelyn siirtäminen sänkyyn huonontaa ryhtiämme, unen laatua ja heikentää tehokkuutta. Kuten Bostock toteaa, aivojen kannalta sänky on tarkoitettu ensisijaisesti lepoon ja rentoutumiseen, kun taas työ vaatii keskittymista ja saa kehossa aikaan lukuisia jännitteitä.
Hylkäämällä työskentelyn työpöydän ääressä, hämärrämme elimistömme luonnollisia rajoja altistaen itsemme psykofyysisen terveyden heikkenemiselle. WeLabin perustaja Simon Loong puolestaan huomauttaa, että pelkästään se, että olemme pyjamassa koko päivän, häiritsee ”henkistä siirtymää” suoritusmoodiin, minkä takia entistä useammat asiat häiritsevät meitä, ja tehokkuutemme laskee.
Petkutat kehoa ja aivoja
Kun sänkymme muuttuu toimistoksi, mistä aivomme ja kehomme tietävät sitten, milloin on aika kerätä voimia ja milloin työskennellä? Tällä tavalla sotkemme elimistömme säännöllisen rytmin, huijaamme sitä, ja valitettavasti teemme vain haittaa itsellemme. Ajan myötä kohtaamme nukahtamisongelmia, unettomuutta, tehottomuutta tai katkeilevaa unta. Ja unettomuus, jota esiintyy kolmena vuorokautena viikossa ja kolmen kuukauden ajan, luokitellaan jo krooniseksi unettomuudeksi! Ja se on jo vakava ongelma. Jos et halua luopua mukavuudesta, jonka sängyssä työskentely antaa, muttet myöskään kärsiä sen seurauksia, voit siirtyä ”osittain” pois sänkytilasta. Sinun tarvitsee vain korvata tavallinen peitto painopeitolla ja ottaa se mukaan työpöytäsi ääreen.
Painopeitto on tunnettu ja tehokas terapeuttinen väline, joka vähentää jännitystä, vaikuttaa stressiä laukaisevasti ja hermostoa rauhoittavasti. Kun peitämme kehomme painipeitolla työnteon aikana, aivomme saavat täysin erilaista informaatiota kuin tavallisen peiton tapauksessa – seurauksena kehon kortisolitasot alkavat laskea ja serotoniinin tuotanto voimistua. Istuma-asennosta huolimatta kehomme ikään kuin lepää tuolissa ja aivot, joita et voi ”petkuttaa”, toimivat normaalisti ja tehokkaasti. Olet kuin ”susi lammasten vaatteissa”!
