Tutkijat ovat huolestuneita – naisten ei tulisi palata töihin liian pian synnytyksen jälkeen. Miksi ei? Katkonainen ja riittämätön uni sekä yövalvominen lapsen läheisyydessä tarkoittaa vasta äidiksi tulleelle jatkuvaa taistelua väsyneisyyttä ja turhautumista vastaan. Tällainen häilyvä tunnetila ei varmasti vaikuta myönteisesti työhyvinvointiin, ja itsensä toteuttaminen haastavasta työympäristöstä voi vain lisätä ongelmaa. Miten siis sovittaa yhteen omat urahaaveet ja lapsemme tarpeet?
Kuinka paljon vanhemmat nukkuvat?
Vastasyntyneen ensimmäisten viiden kuukauden aikana vauvan vanhemmat eivät saa riittävästi rauhallista ja virkistävää unta. Tänä aikana äidin keskimääräinen unen määrä on hieman yli 5 tuntia eli ainakin 3 tuntia alle suositusten. Kelly Sullivan, joka on epidemiologian luennoitsija Jiann-Ping Hsun kansanterveysalan korkeakoulussa Etelä-Georgiassa, on myös osoittanut, että rikkonaiset yöt vaikuttavat paljon useammin äiteihin kuin isiin. Erilainen fysiologia vaikuttaa varmasti tällaiseen tulokseen – Lopputulos? -Yhteenlaskettuna kokonaista 44 yötä ilman unta. Näin paljon univelkaa äidille syntyy vauvan ensimmäisenä elinvuonna. Kuvitelkaapa, miltä työelämään paluu näyttäisi, kun univaje olisi näin suuri.
Lapsen kehitys ja äidin paluu työelämään
Kun harkitaan äidin mahdollisuutta palata työhön lapsen syntymän jälkeen, on ensinnäkin otettava huomioon äidin omat tunteet ja tarpeet. Monille ennen raskautta työelämässä olleille naisille pitempi toimettomuus tällä elämänalueella voi olla stressaavaa ja se alkaa arjessa näkyä myös äidin suhteessa lapseen ja puolisoon. Fysiologiselta kannalta nainen tarvitsee vain kuusi viikkoa elpyäkseen synnytyksen jälkeen, ja lapsi puolestaan tarvitsee vähintään 16 viikkoa äidin välitöntä läsnäoloa. Lapsi aloittaa jo kuuden kuukauden ikäisenä äidistä erottautumisen ja yksilöllistymisvaiheen – silloin hän löytää itsensä ja alkaa pikku hiljaa itsenäistyä. Noin kahdeksan kuukauden iässä lapsi kokee erottamisen äidistä ensimmäistä kertaa pelkona muita kohtaan (vierastaminen muita kuin äitiä kohtaan). Tällöin lapsi kokee yleensä vaikeimmin äidistä erossa olon, ja silloin myös äidin on aivan yhtä vaikeaa tottua tähän tilanteeseen. Jotta lapsi voisi helpommin käydä läpi tämän vaikean prosessin, voidaan käyttää ns. mindfullness -harjoituksia aistitietoisuuden kehittämisessä (painopeitto on näissä harjoituksissa hyödyllinen).
Mitä voimme tehdä: tässä vaiheessa tärkeintä on analysoida omat tarpeet ja asettaa ne rinnakkain lapsen luonnollisten tarpeiden kanssa. Ajoissa tehty tietoinen päätös on jo puolet menestyksestä.
Lapsen totuttaminen muutokseen
Ennen kuin nainen siirtyy taas työelämään, hänen on otettava muutama tärkeä askel. Ensinnäkin hänen on huolehdittava siitä, että päätöksestä keskustellaan muiden perheenjäsenten kanssa. Tuleehan perhe-elämään ja logistiikkaan tämän jälkeen paljon muutoksia. Seuraavassa vaiheessa lapsi on hyvä totuttaa muutoksiin – jopa niihin vähäpätöisiimpiin. Tässä voivat apuna olla lähin perhe ja ystävät – lapsi jätetään vuorotellen kahdestaan jonkun kanssa (joka päivä eri ihminen), mutta aluksi vain muutamaksi minuutiksi, sitten varttitunniksi ja lopulta useiksi tunneiksi. Sitten vaihdetaan ympäristöä – siirrytään toiseen taloon tai asuntoon, pihamaalle, ravintolaan tai leikkipaikalle. Tällä välin äidillä on hyvä tilaisuus korvata univajettaan – lapsen antaminen luotettaviin käsiin antaa hänelle enemmän aikaa lepoon.
Mitä voimme tehdä: Muista, että tämä prosessi kestää jonkin aikaa, joten aloita toiminta tällä menetelmällä riittävän aikaisin. Tärkeintä lapsen psyyken ja perheen arkirutiinien kannalta on se, että koko perhe totuttautuu vähitellen muutoksiin.
