Kriisien ehkäisy – hermostuttavien ärsykkeiden eliminointi
Tärkeintä on tarkkailla lasta ja eliminoida hänen ympäristöstään hermoille käyvät ärsykkeet. Ääniherkkyyden kohdalla kannattaa varmistaa lapselle hiljainen, hyvin kaikesta metelistä eristetty paikka. Suojapaikkana voi olla huone, jossa on ääntä vaimentavat ikkunat ja ovi, jonne ei kuulu tuulettimien, kovaa tikittävän kellon, pölynimurin, television yms. ääntä. Jos ei ole mahdollisuutta huoneen eristämiseen, lasta voi auttaa korvatulppien tai aktiivisesti melua vaimentavien kuulokkeiden käyttö.
Vastaavia ratkaisuja tulee etsiä kaikkien muidenkin yliherkkyyksien, esim. valo- tai tuoksuyliherkkyyden, kohdalla.
Keskustelu lapsen kanssa kriisin aikana – kyllä vai ei?
Kun lapsi huutaa, itkee tai on aggressiivinen, kiintoisassa keskustelussa ei ole suurta järkeä. Lapsi keskittyy senhetkisiin tuntemuksiinsa, joten hän ei kuule mitä vanhemmalla on hänelle sanottavaa eikä hän vastaa mitään. Tällaisessa tilanteessa on parasta lykätä keskustelua myöhempään ajankohtaan ja rajoittua antamaan lyhyitä määräyksiä (esim. nouse, anna käsi, istu yms.).
Suunnitelmien muutos
Autismista kärsivän lapsen kanssa työskentely on jatkuvaa taistelua. Lapsi haluaa pitäytyä tutuissa tavoissa ja rituaaleissa, vanhempi sitä vastoin siirtää joka päivä hieman rajoja ja ottaa pienin askelin muutoksia käyttöön.
Hysteria- ja huutokohtausten aikana täytyy silti antaa hieman periksi ja pidättäytyä uusista kokemuksista. Jos kriisin ensimmäiset oireet ilmestyvät oudossa ympäristössä, kannattaa palata tuttuihin paikkoihin. Jos lapsi hermostui, koska äkkiä häntä ympäröi iso joukko tuntemattomia lapsia, hänen on annettava lähteä pois musertavasta tilanteesta.
Painotuotteet rauhoituskeinona
Koeteltu keino rauhoittaa lapsi on painopeitolla, -liivillä tai -kauluksella stimulointi. Niskalihaksiin suunnattu syväkosketus rentouttaa erinomaisesti ja nopeuttaa merkittävästi rauhoittumista. Lapsi rauhoittuu helpommin ja keskittyy positiivisten emootioiden aistimiseen.
Rentoutusta lihaksia jännittämällä ja rentouttamalla
Lihasten jännittäminen, jännityksessä pitäminen ja rentouttaminen on yksi yksinkertaisimmista rentoutumistavoista. Vanhemmat voivat toistaa tätä sekvenssiä lapsen kanssa, ja tarpeen vaatiessa lihasten jännittämisen voi korvata vastavuoroiseen halaukseen kietoutumalla ja siitä hellittämällä.
Yhteisillä harjoituksilla on se etu, että ne poistavat stressiä samalla niin lapselta kuin vanhemmaltakin. Näin aikuiset eivät siirrä negatiivisia emootioitaan lapseen ja heidän on helpompi selvittää kriisi yhdessä.
Huomion vieminen pois stressaavasta ärsykkeestä
Miten vaimentaa kriisiä läpikäyvän lapsen emootiot? Useimpien vanhempien mielestä on hyvä kääntää lapsen huomio muualle. Hänen ajatustensa suuntaaminen johonkin miellyttävään vaatii vanhemmilta lapsen mieltymysten tuntemista. Voi olla hyvä ajatus soittaa mielimusiikkia tai valkoista kohinaa, lukea kirjaa tai houkutella lapsi aktiviteetteihin, esim. leikkimään muovailumassalla tai maaleilla.
Keskittymistehtävät
Manuaaliset tehtävät voivat valloittaa lapsen huomion siinä määrin, että hän unohtaa huonot kokemukset. Väriliiduilla, maaleilla tai muovailumassalla leikkimisen sijaan lapselle voi ehdottaa helmien pujottamista, riisin kaatamista pieniin astioihin, sensoristen pussien heittämistä ja kiinniottoa yms.
Kriisin syiden etsiminen
Kun lapsi ja vanhemmat ovat jo rauhallisempia, tulee aika keskustella emootioista ja etsiä syitä. Kannattaa analysoida, mitä tapahtui purkausta edeltävänä aikana. Parasta on, jos vanhemmat kirjaavat huomionsa aikaisemmin suoritetuista tehtävistä, ympäristöstä, jossa lapsi on ollut, lapsen käyttäytymisestä, hänen voinnistaan yms. Muistiinpanot auttavat löytämään toistuvasti kriisin kanssa esiintyvät olosuhteet ja varautumaan niihin tulevaisuudessa.