Jokainen meistä on kokenut surua, pelkoa, katumusta, pelkoa tai vihaa. Nämä tunteet juontavat usein juurensa jonkinlaiseen menetykseen – jonkun tai jonkin meille hyvin läheisen menetykseen. Kaikki meistä kohtaavat vaikeita hetkiä elämänsä aikana eikä niiltä voi välttyä. Mutta tästä huolimatta emme saa sairaslomaa murtuneen sydämen tai kumppanin kanssa koetun riidan takia. Kokemamme tunteet ottavat meidät haltuunsa, hukuttavat meidät ja imevät pois elinvoimamme. Kuinka pärjätä vaikeissa tilanteissa menettämättä itselleen tärkeitä päämääriä? Alla muutama psykoterapeuttien kehittämä ohje.
Joskus kohtalo voi olla armoton nykyisestä elämäntilanteesta riippumatta. Vaikeita hetkiä sattuu kaikille ja eteen tulee satoja erilaisia tilanteita, joissa saatamme kokea ”epämiellyttäviä” tunteita. Se kuinka käsittelemme niitä, riippuu paljolti aiemmista kokemuksistamme, kasvatuksestamme ja geneettisestä perimästämme. Kun puolustusmekanismit, joiden perustehtävä on suojella meitä, pettävät, masennus saattaa ilmestyy nurkan takana. Tukahdutetut tunteet, stressi, ahdistus, kipu, syyllisyydentunne tai viha saattavat viedä meitä kohti masennusta. Vaikka oikeasti niiden tarkoitus onkin todellisista tarpeistamme muistuttaminen.
Käsky poistua kotoa
Masennus tai alakuloisuus ovat salakavalia petoja. Kun kamppailemme melankolian ja heikon itsetunnon kanssa, päässämme pyörii usein virheellisiä ajatuksia – ”kukaan ei pidä minusta”, ”kukaan eksä ei kestänyt luonnettani”, ”en koskaan saa mitään aikaiseksi”, ”elämäni on vain sarja epäonnistumisia”, kuulostaako tutulta? Vaikeassa tilanteessa pahennamme vain oloamme jatkuvilla negatiivisilla ajatuksilla ja tunteilla vieden meitä kohti seuraavaa alamäkeä. Istuessamme yksin telkkarin edessä tai – mikä vielä pahempaa – viinapullon kanssa, meillä ei ole mahdollisuutta muuttaa näkökulmaa, jonka uudet paikat ja uudet ihmiset takaisivat. Psykoterapeuttien mukaan kotonta poistuminen on ratkaisevan tärkeää tällaisissa tilanteissa ja se on iso askel taistelussa masennusta vastaan. Muodostamalla emotionaalisia siteitä muihin ihmisiin, puhumalla heidän kanssaan arkipäiväisistä asioista tai nauramalla ystävien seurassa, saamme siitä itse paljon enemmän kuin luulisi. Kehomme ja hermostomme alkavat toimia silloin aivan eri tavalla – viimeinkin serotoniini- ja dopamiinitasot kohoavat korkealle ja mieliala sekä elämänhalu paranee.
Ennakko-odotukset vs mahdollisuudet
Pettymykset johtuvat useimmiten asettamistamme ennakko-odotuksista. Kun emme keskity mihinkään ennalta mietittyyn ratkaisuun, positiivinen lopputulos tuntuu tuplasti paremmalta. Toisaalta myös pettymys voi tuntua kaksinkertaiselta, jos esimerkiksi ennakko-odotukset lomamatkan suhteen ovat olleet liian korkeat ja paikan päällä todellisuus eroaa huomattavasti netissä olleista valokuvista. Voit verrata mieltäsi tietokoneesi käyttöjärjestelmään – kun kaikki on kunnossa, se toimit ilman ongelmia, mutta kun ”muisti” on täynnä surua, ahdistusta ja stressiä – sisäinen tietokoneemme toimii hitaammin, jumittaa ja näyttää vähän väliä virheilmoituksia. Silloin kun elämässämme kaikki sujuu ongelmitta, totumme pikku hiljaa elämän ”helppouteen”. Yllättäen eteen tullut haaste aiheuttaa meissä turhautumista, joten on erittäin tärkeää ottaa rennosti sekä olla asettamatta liian suuria tavoitteita itselleen ja olemaan tyytyväinen jo pienistäkin tuloksista. Siksi meidän olisi asetettava ennakolta vain sellaisia tavoitteita, jotka ovat konkreettisia, selkeästi mitattavissa ja niissä on ymmärrettävät aikarajat. Hyvä suunnitelma vähentää ahdistusta ja mielen ylivaltaan ottavia tunteita.
Uni, uni ja vielä kerran uni
Laadukas uni on hyvän terveyden kulmakivi. Se uudistaa kehoa, lataa akut ja hidastaa ikääntymisprosesseja. Lisäksi se hidastaa sykettä, alentaa verenpainetta ja rauhoittaa kehon toimintoja. Unen aikana vaurioituneet solut parantuvat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että unen tarve on ihmisillä suurempi kuin ruoan tarve. Unen laatuun ja pituuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja yksi tärkeimmistä on – tietenkin – stressi. Unettomuus ei vaikuta pelkästään fyysisen ja henkisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Suoritettujen tutkimusten perusteella tiedetään, että nukahtamisongelmista kärsivillä ihmisillä on kohonneet adrenaliini- ja noradrenaliinitasot. Toisin sanoen stressihormonit, joita voidaan kutsua myös ”pelko-, taistelu- ja lentohormoneiksi”, ovat normaalia korkeammalla tasolla. Jos et saa unta ongelmiesi takia, kokeile nukkumista painopeiton alla normaalin sijasta. Painopeiton hiukan tavallista raskaampi täyte (noin 10–15% käyttäjän painosta) lisää serotoniinin (onnellisuushormonin) eritystä kehossa vähentäen samalla stressihormonin (kortisolin) tuotantoa. Lisäksi voit käyttää sitä vilttinä myös päiväsaikaan, autolla ajaessa tai töissä, ja kahden viikon kuluttua hermostosi toimii täysin eri tavalla.
