Vaikka termi ”sensorisen integraation häiriö” saattaakin kuulostaa tieteelliseltä ja arvoitukselliselta, niin jokainen meistä on varmasti näihin kehon toimintahäiriöihin. Moni voi kärsiä SI-häiriöstä tietämättään koko elämän ajan. Nämä oireet liitetään usein henkilön luonteenpiirteeseen tai elämäntyyliin. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sensorisen integraation häiriöt vaikuttavat useiden ihmisten arkipäiväiseen käyttäytymiseen, ja ne voivat pitkällä tähtäimellä luhistaa henkisesti heitä ja vaikeuttaa heidän arkielämäänsä.
Jokainen meistä on ainakin kerran kohdannut henkilön, jolle on annettu ”oudon introvertin” leima. Sellainen henkilö voi vältellä väkijoukkoja ja tuntemattomien kanssa keskusteluja, hän saattaa olla ”kömpelö” käsistään tai jaloistaan, tai olla liian levoton istuakseen paikallaan ja keskittyäkseen edes hetken. Tällaiset näennäisesti normaalit luonteenpiirteet eivät aina johdu henkilön omasta luonteesta, vaan ne voivat viitata sensorisen integraation häiriöön, toisin sanoen aistitiedon käsittelyn toimintahäiriöön.
Tunnekontrollin puuttuminen
SI-häiriöt aikuisilla keskittyvät suurelta osin aistien yliherkkyyteen, mikä puolestaan heikentää omien tunteiden säätö- ja hallintakykyä. Tämän takia henkilön emotionaaliset ja sosiaaliset kyvyt heikkenevät. Siitä voi seurata mielialan heikkenemistä, eristäytymistä tai aivan päinvastaisia reaktioita kuten äkkipikaisuutta, aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta, joiden mittakaavat ovat aivan suhteettomia tilanteisiin nähden. Esimerkkejä SI-häiriöstä kärsivien käyttäytymismalleista ja taipumuksista ovat mm.:
– tiettyjen vaatteiden tai materiaalien välttely (villa, kauluspaita),
– jonossa seisomisen tai ruuhkaisissa paikoissa olemisen välttely,
– hissillä tai lentokoneella matkustamiseen liittyvä pelko,
– matkapahoinvointi,
– yliherkkyys joillekin yksittäisille äänille, taustakohinalle tai melulle,
– ongelmat kehon tasapainon säilyttämisessä tai liikkeiden hallinnassa,
– ongelmat koneiden tai elektronisten laitteiden käytössä (tai tällaisten tehtävien välttely),
– heikko itsetunto, kokee itsensä kömpelönä henkilönä,
– huonot ruokavaliot ja epäterveelliset ruokailutottumukset.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että häiriöt ympäristöstä saatujen aistitietojen tulkitsemisessa saattavat aiheuttaa ongelmia rutiininomaisten arkitoimintojen suorittamisessa, vapaa-ajan järjestämisessä tai ihmissuhteiden luomisessa. Tällaiset häiriöt vaikuttavat myös työ- ja perhe-elämään sekä yleiseen henkiseen elämään, ja johtavat usein henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä stressin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Miten elämänhallinta saadaan takaisin?
Omat kykynsä ja rajoituksensa tunteva aikuinen osaa tietoisesti välttää sellaisia tilanteita, jotka ovat liian ärsyttäviä hänen aisteilleen tai vaikeuttavat hänen arkitoimintojaan. Hiljentymis-, meditaatio- ja aistharjoitukset ovat erinomaisia tukityökaluja sekä lapsille että aikuisille. Niiden ansiosta tunteiden hallinnasta tulee ajan myötä helpompaa ja tehokkaampaa.
Perinteinen aistiterapia, kuten painopeiton käyttö, on osoittautunut myös erittäin tehokkaaksi. Aluksi painopeittoa, toiselta nimeltään sensorista peittoa, käytettiin lähinnä lasten kehityksellisten poikkeavuuksien, kuten ADHD:n, ADD:n, autismin, Aspergerin oireyhtymän, Downin syndrooman tai ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuotona. Nykyään painopeittoja hyödynnetään menestyksekkäästi myös unettomuuden, kroonisen stressin ja väsymyksen, unihäiriöiden, ahdistuneisuuden ja neuroosin, keskittymisongelmien sekä tunteiden hallitsemisen hoidossa. Lisäksi sen toimivuus on todistettu sekä lasten että aikuisten kohdalla. Painopeiton rakenteen vuoksi jokaisella käyttäjällä tulisi olla oma yksilöllinen peitto, jonka mitat on sovitettu käyttäjänsä fyysisiin ominaisuuksiin (peiton oikea paino ja koko riippuu käyttäjän painosta ja pituudesta).
