Johdanto
Epidemiologisten tutkimusten ansiosta tiedämme, että univaikeuksista kärsii jopa ⅓ kaikkien maailman teollistuneiden maiden väestöstä. Tämä ongelma koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia. Unettomuudesta kärsivät nuoret ja vanhat, varsinkin suurissa kaupunkikeskuksissa, missä usein altistutaan stressille ja levottomuudelle. Unen puutteella voi olla pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia seurauksia. Se voi johtaa depressioon, emotionaaliseen loppuunpalamiseen, riippuvuuksiin ja muihin terveydellisiin (esim. aineenvaihdunnallisiin) häiriöihin. Se voi vaikuttaa yksityiselämään ja työelämään – unen puutteesta kärsivien ihmisten tuottavuus, harkintakyky ja motivaatio alenevat.1 Unettomuuden useimmin käytetyt hoitomuodot ovat lääkitys ja behavioraalinen hoito.2 Ensin mainittu tapa on melko vaarallinen, koska lääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta ja sivuvaikutuksia, ja behavioraalinen terapia on hyvin pitkäaikainen prosessi, jonka vaikutuksia täytyy odottaa joskus jopa vuosia.3 Siispä ihmiset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja, jotka auttaisivat heitä nukahtamaan rauhallisemmin, ilman lääkkeiden ottamisen pakkoa tai monivuotisen terapian läpikäyntiä. Sensorisen paineen vaikutus tehosi poikkeuksellisen hyvin kliinisiin häiriöihin, kuten ADHD, depressio tai ylivilkkaus. Peittojen paino-ominaisuudet auttavat yleensä pelkotiloista kärsiviä lapsia rajoittaen tehokkaasti pelkoja sekä lievittäen ja joskus täysin eliminoiden paniikkikohtauksia. Vanhainkodeissa on lisäksi kirjattu lukuisia tapauksia, joissa sensoristen peittojen käyttö on merkittävästi myötävaikuttanut dementiasta, Alzheimerin taudista ja vanhuusiän depression eri muodoista kärsivien henkilöiden voinnin paranemiseen.4 Tähänastiset tutkimukset ovat vahvistaneet, että sensorinen peitto, joka painaa noin 10 % potilaan painosta, on vaikuttanut yllä mainittujen tapausten hoidossa erittäin hyödyllisellä tavalla potilaan vointiin.5 Tähän mennessä enemmistö painopeiton käyttöä koskevista tutkimuksista on keskittynyt lapsuuden häiriöiden (ennen kaikkea ADHD:n ja autismin) hoitoon, mutta suurimmassa osassa ei ole keskitytty objektiiviseen unen laadun tutkimiseen. Juuri siksi on suoritettu alla mainitut tutkimukset sen vahvistamiseksi, millainen vaikutus sensorisen paineen käytöllä on unettomuuteen.
Tutkimuksen metodologia
Sensoristen peittojen markkinat eivät ole isot, mutta tarjolla on silti useampaa eri mallia, ja niistä jokaisella on erilaiset paineominaisuudet. Tutkimuksessa käytettiin klassista painopeittoa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt saivat valita sen lisäksi myös sensorisen huovan, jota myöskin on saatavilla suurimmassa osassa painotuotteita myyvistä internet-kaupoista. Tutkimus suoritettiin Ruotsissa kahdella eri klinikalla ja se kesti jokaisen osallistujan osalta neljä viikkoa. Sen hyväksyi virallisesti Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala ja se suoritettiin Helsingin julistuksen määräysten mukaan. Kokeen jokainen osallistuja suostui vapaaehtoisesti osallistumaan ja sai siitä rahallisen palkkion. Jotta objektiivinen ja subjektiivinen analyysi olisivat luotettavat, tarvittiin vähintään 26 henkilön ryhmä. Tähän tutkimukseen otti osaa yli 30 henkilöä, iältään 20-66 vuotta. Jokaisella henkilöllä oli eriasteisia unihäiriöitä – osallistujat kärsivät niin pitkäaikaisesta unettomuudesta kuin lyhytaikaisista uniongelmista tai kroonisesta väsymyksestä. Jos heillä oli jokin lääkitys tutkimuksen aikana, he jatkoivat lääkitystään tavalliseen tapaan. Potilaan tutkimuksesta poissulkeva kriteeri oli jonkin liitännäissairauden havaitseminen kokeisiin osallistumista edeltävien kuuden kuukauden aikana. Osallistujat eivät saaneet vaihtaa mitään lääkkeitä tutkimuksia edeltävien neljän viikon aikana. Tutkimukseen hakeneista 33 henkilöstä kokeisiin sopiviksi kelpuutettiin 31 (11 miestä, 20 naista). Kaikkien piti täyttää yksityiskohtainen henkilötietolomake koskien heidän sosiaalista tilannettaan, mm. millaista elämäntapaa noudattavat sekä miten vakavia heidän uniongelmansa ovat. Potilaiden häiriöiden aste vaihteli, samoin niiden alkuperä ja unettomuuden hoitokeinot. Kyselyn jokaisen kysymyksen voi arvioida asteikolla 0-28, missä 0 tarkoitti, että kyseinen asia ei ole ongelma, ja 28 erittäin pitkälle kehittynyttä sairautta. Esimerkiksi: 4 oli pieniä ongelmia, ja jokainen alle 7 oleva pistemäärä tarkoitti, ettei minkäänlaisen hoitomuodon käyttö ole välttämätöntä. Väli 15-21 koski tavallista unettomuutta (enemmistö tutkituista), ja tulos yli 22 tarkoitti erittäin pitkälle kehittyneitä uniongelmia.
Tutkimukset
Koe jakautui kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat nukkuivat tavanomaisissa olosuhteissaan kotonaan käyttäen tavallista peitettä, johon olivat tottuneet. Viikon kuluttua he valitsivat itselleen painopeiton (valittavana oli 6, 8 ja 10 kg:n peitot) ja nukkuivat seuraavat kaksi viikkoa sen alla. Kolmas eli viimeinen vaihe oli paluu vanhaan kotipeitteeseen. Niiden kahden viikon aikana, kun he käyttivät sensorista välinettä, he voivat vaihtaa sitä mielensä mukaan, esim. jos heistä tuntui, että peitto on liian painava tai liian kevyt. He voivat myös ottaa mukaan sensorisen huovan, käyttäen sitä niin peiton alla kuin sen päällä. Unen laadun objektiivisena mittausvälineenä oli ActiWatch-ranneke, joka seurasi ihmiskehon liikkeitä yön aikana. Jokainen osallistuja käytti kokeen neljän viikon keston ajan ns. aktiivisuusranneketta, joka tutki liikkeiden yleisyyttä erityisten algoritmien avulla. Seuraavaksi se kirjasi tulokset ns. tarkkailuyksikköön muodostaen “unipäiväkirjan”. Rannekkeella mitattiin mm. nukahtamiseen ja täydelliseen heräämiseen tarvittu aika, levottomien liikkeiden yleisyys, liikkeettömän unen kestoaika yms.
| Kysymys | Ei | Joskus/Kyllä | Usein |
| Otatko unilääkkeitä? | 66% | 20% | 14% |
| Onko sinulla epäsäännöllinen unirytmi? | 66% | 20% | 14% |
| Onko sinulla eri unirytmi viikonloppuna? | 49% | 34% | 17% |
| Onko sinulla vaihtelevat nukkumaanmenoajat? | 61% | 39% | |
| Teetkö vuorotyötä? | 93% | 7% |
Osallistujien nukahtamisolosuhteiden ei haluttu eroavan niistä, joissa he nukahtavat normaalisti, joten kaikkia pyydettiin rajoittamaan epätavallisia toimia kokeen ajaksi. Heiltä pyydettiin esim. että he eivät kävisi nukkumaan liian myöhään (tai myöhemmin kuin tavallisesti) sekä että he eivät nukkuisi liian pitkään viikonloppuisin. Kaikilta osallistujilta, joilla havaittiin tällaisia epäsäännöllisyyksiä, jätettiin huomiotta viikonloput ja kokeeseen laskettiin mukaan vain arkipäivät. Polysomnografiset tutkimukset suoritettiin käyttäen 23 ohjelman kliinistä polygrafia, joka esitti aivojen, lihasten ja keuhkojen aktiivisuuden sekä mittasi veren happipitoisuuden. Samalla sensorinen patja tutki kehon liikehdintää unen aikana. Monimutkaiset polysomnografiset tutkimukset tehtiin kahdesti: testausta edeltävässä vaiheessa (ilman sensorista peittoa) sekä kolmannen viikon lopussa (kahden viikon peittoterapian jälkeen). PSG-analyysi tehtiin käyttäen REMLogic-ohjelmistoa. PSG-tutkimusten ohessa tehtiin samanaikaisesti tutkimukset kehon liikkeitä analysoivan sensorisen patjan avulla. Se rekisteröi tavan, jolla ihminen liikkuu sängyssä ja luokitteli nämä tavat sitten liikkeen keston ja frekvenssin perusteella neljään eri kategoriaan. Yksi tunnettiin nimellä “kääntyily ja pyöriminen”, toinen vain “nukkuma-asennon vaihdos”. Seuraavassa on summattu kaikki saadut tulokset ja jaoteltu ne yksittäisiin tunteihin, kiinnittäen erityisesti huomiota unen toiseksi viimeisen tunnin tulokseen. Seuraavanlaiset tulokset on ilmoitettu: aika heräämisestä ylösnousemiseen, unen tuottavuus, silmien räpyttely, heräämisten lukumäärä, syvän unen kestoaika yms. Koko testijakson ajan osallistujat pitivät yksityistä kalenteria päivän tapahtumista ja unen arvioinnista. Kaikkein tärkeintä oli kirjata kaikki epäsäännöllisyydet, joita he kohtasivat koko vuorokauden aikana. Heidän piti myös arvioida joka aamu unen laatu visuaalisella analogisella asteikolla (VAS), jonka alin arvosana oli “erittäin huono” uni, ja yli “erittäin hyvä”. He kirjasivat samankaltaiset vaikutelmat myös Karoliinisella uneliaisuusasteikolla (KSS). Tutkimusten lopussa osallistujat kuvasivat myös subjektiiviset tuntemuksensa koskien sensorisen peiton käyttöä antaen vastauksensa kahdeksasta VAS (Visual Analog Scale) -kysymyksestä muodostuvalla lomakkeella.
|
|
Kysymys | Arvosteluasteikko 1-10 | |
| 1 | Miten nukut painopeiton kanssa? | mukavasti | epämukavasti |
| 2 | Miten arvioit unen laadun verrattuna uneen ilman peittoa? | parempi | huonompi |
| 3 | Häiritseekö peiton paino sinua? | ei lainkaan | erittäin paljon |
| 4 | Vaikeuttaako peitto liikkumista? | ei lainkaan | erittäin paljon |
| 5 | Nostaako peitto kehon lämpötilaa? | ei lainkaan | erittäin paljon |
| 6 | Onko peiton kanssa helpompi nukahtaa? | ehdottomasti kyllä | ehdottomasti ei |
| 7 | Antaako peitto sinulle turvallisuudentunnetta? | ehdottomasti kyllä | ehdottomasti ei |
| 8 | Millaiseksi tunnet olosi aamulla nukuttuasi peiton kanssa? | enemmän levänneeksi | vähemmän levänneeksi |
Tulokset
31 osallistujasta 25 suoritti PSG-testin. Sensorisen peiton alla nukkumisen aikana levottomat kehonliikkeet (pyöriminen, kääntyileminen kyljeltä toiselle) vähenivät niin frekvenssin kuin kestoajan suhteen. Erityisesti parannusta havaittiin naisilla, vaikka miehetkin tunsivat selvää parannusta (minimaalisesti pienemmässä määrin mutta silti parannusta). Rauhallisen, vakaan unen jaksot pitenivät erittäin selvästi – tämä vaikutus kirjattiin ⅔:lla tutkituista. Myös KSS-kyselyn mukainen arvio unen laadusta parantui jokaisella osallistujalla: arvosana kohosi keskimäärin 5,5:stä 5,8:aan. Yhdelläkään osallistujalla ei havaittu sivuvaikutuksia. Enemmistö tutkituista mieltyi nukkumiseen painopeiton kanssa (85%) ja suuri osa totesi, että sen kanssa oli helpompi nukahtaa (55%). Niinkin moni kuin 45% oli sitä mieltä, että heidän unen laatunsa parani selvästi. Peiton käyttäjien näkökulmasta erittäin tärkeä fakta on se, että sen paino ei aiheuta fyysistä epämukavuutta: enemmistö vastanneista myönsi, etteivät he tunteneet mitään siihen liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Painostaan huolimatta peitot eivät häiritse unen aikana, vaan pikemminkin päin vastoin. Lähes 40% vastanneista tunsi suurempaa turvallisuutta ollessaan peitettynä sensorisella peitolla. Osallistujien pitämissä päiväkirjoissa esiintyi usein sanavalinta “kotelo” kuvaamaan peiton alla olon tuntemusta. Poikkeuksellisen hyvän vaikutuksen peitto teki henkilöihin, jotka olivat kamppailleet tai kamppailivat stressaavan elämäntavan kanssa. Stressi, hermostuneisuus ja nukahtamisongelmat – näiden vaivojen hoidossa sensorinen peitto oli mainio lisä. On tietysti mahdotonta puhua laaja-alaisista muutoksista, koska peiton käyttötutkimus kesti ainoastaan kaksi viikkoa, mutta tällaiset tulokset lyhyessä ajassa ovat silti hyvin vaikuttavia. Tähän mennessä sensoristen peittojen tutkimukset ovat koskeneet pääasiassa lasten häiriöitä (ADHD, autismi, neuroosit). Peittojen vaikutusta unettomuuteen tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa, ja syväpaineen vaikutus tutkittujen unen laatuun oli erittäin positiivinen.7 Sensorisella peitolla oli positiivinen vaikutus lähes kaikkien tutkittujen unen laatuun. Painomateriaalien alla nukkuvat osallistujat saivat sekä objektiivisesti että subjektiivisesti paremmat tulokset. Objektiivisesti, koska levottoman unen tunnusmerkkejä kirjattiin vähemmän. Subjektiivisesti, koska he tunsivat itsensä levänneiksi ja rauhallisemmiksi. Näiden tulosten pitäisi kiinnostaa erityisesti henkilöitä, joilla on unettomuutta tai uniongelmia. Näihin vaivoihin sensoriset peitot ovat erinomainen apu.
- Colten HR, Altevogt BM. Committee on Sleep Medicine and Research-Sleep Disorders and Sleep Deprivation: An Unmet
- Public Health Problem. The National Academies Press Washington, DC, National Léger D, Guilleminault C, Bader G, Lévy E, Paillard M. Medical and socio-professional impact of insomnia. Sleep. 2002; 25:625-6293
- Collins A, Dworkin RJ. Pilot study of the effectiveness of weighted vests. Am J Occup Ther. 2011; 65: 688-694.
- Ohayon MM, Bader G. Prevalence and correlates of insomnia in the Swedish population aged 19-75 years. Sleep Med. 2010;11: 980-986.
- Grandin T. Calming effects of deep touch pressure in patients with autistic disorder, college students, and animals. J Child Adolesc Psychopharmacol. 1992; 2: 63-72.
- Stephenson J, Carter M. The use of weighted vests with children with autism spectrum disorders and other disabilities. JAutism Dev Disord.2009; 39: 105-114.
- Krauss KE. The effects of deep pressure touch on anxiety. Am J Occup Ther. 1987; 41: 366-373.
