Vaikka sivuuttaisimme koko edellä kuvatun tekojen ja reaktioiden ketjun ja olettaisimme, että henkilö, jolla on ADHD, kohtaa ympäristön taholta pelkkää ymmärrystä, kasaantuu häneen silti stressiä. Miksi? Siksi, että ADHD:n aiheuttamat rajoitukset herättävät sen vaivaamassa henkilössä kontrollin menettämisen tunnetta ja frustraatiota. Muita seurauksia voivat olla apatia, unihäiriöt tai masennus. Voiko tällaisessa tilassa säilyttää moitteettoman toimintakyvyn? Varmasti ei. Juuri siksi stressitasoa on rajoitettava.
Hyvä ja paha stressi
Stressi sinänsä ei ole paha asia. Uhkaavissa tilanteissa tai tutkintotilanteissa stressi auttaa keskittymään, reagoimaan nopeammin tai ajattelemaan luovemmin.
Milloin stressi on pahasta? Yhtäältä kuluttavaa on liian voimakas stressi – motivoimisen sijasta se musertaa ja tukahduttaa. Toisaalta vahingollista on pitkäaikainen stressi, sillä siitä kärsivä elimistö altistuu:
- autoimmuunisairauksille (esim. tyypin 1 diabetes, Hashimoton tauti, nivelreuma),
- nykimisoireille ja Touretten oireyhtymälle,
- fibromyalgialle,
- neurooseille ja depressiolle,
- sydän- ja verisuonisairauksille ja lukuisille muille sairauksille.
ADHD-häiriöt ja stressin hallinta
Miten henkilö, jolla on ADHD, voi hallita stressiään?
Stressin pitäminen sopivalla tasolla on vaikea taito. Jotta sen hallitsisi, on kehitettävä seuraaviin alueisiin liittyviä taitoja:
- tehokas kommunikointi ympäristön kanssa,
- omien pyrkimysten ja tarpeiden ilmaiseminen,
- stressaavien tilanteiden välttäminen,
- ongelmien ratkaiseminen.
Omasta mielenrauhastaan kannattaa huolehtia käyttämällä päivittäin hyväksi havaittuja ratkaisuja:
Rentoutustekniikat
Rentoutumistekniikoiden, kuten meditaation, hallitseminen auttaa oivallisesti taistelussa stressiä vastaan. Myös biofeedback voi osoittautua hyödylliseksi stressin vähentämisessä.
Stressitekijöiden rajoittaminen
Varsinkin jännityksen lisääntyessä kannattaa rajoittaa joidenkin stressitekijöiden vaikutusta, esim. vähentämällä lisätehtävien määrää tai kieltäytymällä niistä kokonaan tietyksi ajaksi.
Tehtävien mukauttaminen omiin mahdollisuuksiin
Niin lasten kuin aikuisten pitäisi aina mukauttaa tehtävänsä ja työnsä omiin mahdollisuuksiinsa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tämän „mukauttamisen” ei pidä rajoittaa ADHD-ihmistä vaan linjata uudelleen hänen elämänpolkuaan. Tavoitteena tulee olla henkilön kaikkien vahvuuksien maksimaalinen hyödyntäminen, mutta myös heikot puolet, taipumukset, tottumukset ja mieltymykset on otettava huomioon.
Muistakaamme, että monet tunnetut henkilöt ovat olleet alansa huippuja ADHD:sta johtuvista rajoituksista huolimatta (tässä vain muutamia esimerkkejä: maalari Salvador Dali, kirjailija Agatha Christie, fyysikko Albert Einstein, matkailija ja kirjailija Ernest Hemingway, laulaja John Lennon sekä monet muut suurenmoiset henkilöt).
Terveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat ovat ensimmäinen askel hyvään vointiin. Optimistinen asenne puolestaan auttaa selviytymään stressin kanssa. Miten elää terveellisesti? Kannattaa mm.:
- rajoittaa kofeiinia ja nikotiinia,
- noudattaa tasapainoista ruokavaliota,
- harrastaa säännöllistä liikuntaa,
- nukkua tarpeeksi.
Muiden ihmisten tuki
ADHD:sta kärsivän kannattaa hakea tukea perheenjäseniltä, ystäviltä, muilta ADHD-ihmisiltä ja terapeuteilta. Hyväksytyksi tulemisen tunne, mahdollisuus jakaa omat ongelmat jonkun kanssa sekä muiden ihmisten kokemusten kuunteleminen auttaa suuresti jaksamaan kamppailussa stressin ja omien rajoitteiden kanssa.
Kun pidetään mielessä, että ADHD-häiriöiden hoidon (sekä lääkityksen että terapian) pitäisi tapahtua lääkärien ja terapeuttien valvonnassa, kannattaa myös kaikista suunnitelluista elämäntapamuutoksista informoida hoitavaa lääkäriä.
