Mikä on asento- ja liikeaisti?
Asento- ja liikeaistin reseptorit sijaitsevat lihaksissa, jänteissä, nivelissä ja nivelsiteissä. Ne aistivat lihaksiin kohdistuvaan paineeseen, lihasten venymiseen, nivelten koukistamiseen ja ojentamiseen, ruumiinosien asentoon ja kehon liikkeisiin liittyvää informaatiota.
Asento- ja liikeaisti mahdollistaa lapselle oman kehon asennon ja sen liikkeiden hallinnan. Lapsi kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkeitä juohevasti ja koordinoidusti. Asento- ja liikeaistin ansiosta on mahdollista valita sopiva puristusvoima (esim. koiran silittämiseen, väriliiduilla piirtämiseen) sekä sopiva lihasjännitys (esim. mehumukin nostamiseen).
Asento- ja liikeaistin toimintahäiriöiden oireet
Lapsi, jonka asento- ja liikeaisti ei tunne lihaksia ja niveliä riittävässä määrin eikä pysty arvioimaan missä asennossa keho on, käyttäytyy melko luonteenomaisella tavalla, mm.:
a) painetunnon ongelmissa:
- on äänekäs, juoksee, törmäilee tarkoituksella muihin ihmisiin tai esineisiin,
- pitää taisteluleikeistä,
- puristaa, koskettaa ja silittää liian voimakkaasti,
- astuu raskaasti kävellessään,
- hyppii mielellään alas huonekalujen ja muiden esineiden päältä tai trampoliinilla,
- heiluttaa jalkojaan istuessaan, lyöden niitä yhteen tai potkien tuolin jalkoja,
- rikkoo tai vahingoittaa erilaisia esineitä,
- panee erilaisia esineitä suuhunsa ja pureskelee niitä, esim. kyniä, kumeja, leluja, vaatteiden osia (hihoja),
- narskuttaa hampaita,
- haavoittaa itseään,
- pitää tiukoista vaatteista, eniten haalareista,
- sitoo kengännauhat ja pukee vaatteet hyvin tiukalle,
- hakee puristusta (esim. menee peiton alle, ahtautuu huonekalujen väliin yms.),
b) puutteellisessa liikkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa:
- hänellä on vaikeuksia oppia ajamaan polkupyörällä,
- ei kykene kiipeilemään, suorittamaan hyppyjä, leikkimään pallolla (ottamaan kiinni, heittämään), juoksemaan,
- hänellä on vaikeuksia pukeutumisessa tai kengännauhojen solmimisessa,
- törmäilee vahingossa erilaisten esineiden ja henkilöiden päälle,
- pelkää portaissa kulkemista,
- kompastelee kävellessään,
c) asentoepävarmuudessa:
- keikkuu tuolilla pöydän ääressä,
- tukee päätään, asettaa sitä pöydälle,
- ottaa huonon asennon suorittaessaan tiettyjä toimia,
- ei pysty pitämään kehoaan tasapainossa tai seisomaan yhdellä jalalla,
d) puristusvoiman ja liikelaajuuden säätelyn ongelmissa:
- ei pysty arvioimaan kuinka iso liike tarvitaan tietyn toiminnon suorittamiseen,
- painaa väriliitua tai kynää liian voimakkaasti paperia vasten, murtaen tai vahingoittaen niitä,
- kirjoittaa epäselvästi ja rypistelee vihkon lehtiä,
- ei pysty arvioimaan kahdesta pitelemästään esineestä, kumpi niistä on painavampi,
- arvioi huonosti esineiden painon (mikä johtaa niiden putoamiseen tai esim. juomien läikkymiseen lasista, yms.),
- käyttää paljon voimaa toimintoihin, jotka eivät sitä vaadi (esim. kirjan tai oven sulkeminen),
- ei ole hellävarainen leikkiessään muiden henkilöiden tai eläinten kanssa (rutistaa tai silittää liian voimakkaasti, tönii, yms.).
Asento- ja liikeaistin toimintahäiriö – haaste lapselle ja vanhemmille
Kun lapsi käyttäytyy päivittäin kömpelösti ja äänekkäästi, aiheuttaa kipua muille ja rikkoo erilaisia esineitä, vanhemmat tulevat hyvin turhautuneiksi. Heidän vaikein mutta myös tärkein tehtävänsä on silloin ymmärtää, että lapsi on toimintahäiriön uhri. Hän on kyllä jatkuvasti tietoinen siitä, että hän on erilainen kuin vertaisensa. Kun hän on jatkuvasti huomion kohteena ja kohtaa ymmärtämättömyyttä ja jopa hyljeksintää, hänen omanarvontuntonsa putoaa nollaan. Tällä tavalla hän ei pääse ongelmista eroon.
Erittäin tärkeää on aloittaa sensorisen integraation terapia. Säännöllisen työskentelyn ja harjoitusten ansiosta on mahdollista saavuttaa sellaiset taidot, että pärjää aikuisena yhtä hyvin kuin muut, häiriöttömästi toimivat henkilöt.
Suurin haaste niin vanhemmille kuin ympäristölle on ymmärtää, että lapsi, jolla on asento- ja liikeaistin toimintahäiriö, ei ole pahansuopa, vaan ongelmat johtuvat häiriöistä.
