Harjoitetaan tuntoaistia – luovia leikkejä!

11 maaliskuun, 2019 / Mateusz

Tuntoaisti on erityisen tärkeä aisti, jolla on suuri vaikutus lapsen fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Ensimmäisinä elinpäivinään ja -viikkoinaan vauva tarvitsee kosketusta äidin ihoon tunteakseen olonsa turvalliseksi ja myöhemmissä vaiheissa kosketus vaikuttaa vauvan hermojen ja tunteiden kehitykseen. Lisäksi kosketus kasvattaa aivojen synapsien yhteyksiä, parantaa liikkumista ja vaikuttaa jopa puhumisen oppimiseen. Tästä erityislaatuisesta aistista kannattaa siis pitää erityistä huolta.

Esittelemme alla 5 toimintoa, jotka kehittävät lapsesi tuntoaistia.

1. Maalaaminen ilman sivellintä

Tämä leikki ei vaadi meiltä erityisiä valmisteluja. Lapselle riittävät hyvin tavalliset värit, esim. temperavärit, ja paperi, jolle hän voi purkaa mielikuvitustaan. Muista vain suojata lattia, matot ja muut paikat, jotka voivat likaantua leikissä. Lapsen ajattelu on kokonaisvaltaista ja abstraktia, joten älä rajoita maalaamista vain kämmeneen. Anna lapsen käyttää myös käsiä, jalkoja ja kyynärpäitä, jolloin leikistä tulee vielä kiinnostavampaa! Jos onnistut ostamaan lapsellesi erityiset myrkyttömät vartalovärit, voit olla varma, että hän rakastuu maisemien maalaamiseen ”elävällä organismilla”.

2. Aarrerasiat

Tuntoaistin kehittämiseksi lapsella pitää olla kontakti erilaisiin rakenteisiin. Voit käyttää tässä leikissä hyväksesi erilaisia kotoa löytyviä asioita, esim. kukkamultaa, riisiä, viljaa, suolaa, jauhoja, geelejä ja massaa. Näiden tuotteiden pitää erota toisistaan rakenteiltaan, jotta lapsi oppisi tuntemaan niiden väliset erot esim. paksuuden, sileyden ja suuruuden osalta. Pelkkä muovirasioiden täyttäminen näillä ”aarteilla” antaa lapselle erinomaiset mahdollisuudet aistien integroinnin kehittämiseen. Jos annat lapsen auttaa keittiössä ja annat hänelle omat työkalut, esim. siivilän, hieman jauhoja tai herneitä ja täytettäväksi tarkoitetut rasiat, hän pystyy harjoittamaan tuntoaistiaan sielläkin ja oppii tuntemaan eri aineiden koostumuksia!

3. Aistipeitto

Oletko koskaan miettinyt, miksi suurin osa lapsista lakkaa itkemästä heti kun jompikumpi vanhemmista ottaa lapsen syliin? Se johtuu siitä, että läheinen kontakti ja kosketus aktivoivat oksitosiinin erittymisen ja säätelevät hermoston toimintaa, mikä auttaa ylläpitämään turvallisuuden tunnetta ja tunteiden kontrollointia. Mutta mitä tehdä vaikkapa pidemmän automatkan aikana tai silloin kun meillä on koko joukko kotitöitä tehtävänä? Fyysisen läsnäolomme puutteesta johtuvan ”aukon” täyttämiseen auttaa terapeuttinen aistipeitto. Sen käyttäminen aktivoi samat mekanismit kuin läheisen henkilön halaaminen. Lapsi tuntee silloin alitajuisesti, että hän on turvassa eikä häntä uhkaa mikään. Erityisellä, hieman raskaammalla materiaalilla täytetty peitto tai huopa auttaa liikeaistien reseptorien stimuloinnissa, minkä ansiosta lapsemme tuntevat olonsa rentoutuneeksi ja nukahtavat nopeammin.

4. Vesihulluttelua

Vesileikit voivat olla todella jännittäviä ja ennen kaikkea auttaa tuntoaistin kehittymisessä! Sinun tarvitsee vain laittaa kylpyammeeseen (tai -vatiin) erilaisia leluja, tyhjiä rasioita, astioita ja laatikoita ja tarkistaa yhdessä lapsen kanssa, mitkä niistä uppoavat veteen ja mitkä jäävät kellumaan pinnalle. Voitte käyttää leikkiin myös yhdessä kerättyjä kiviä, käpyjä tai hiekkaa. Toisella kerralla voitte myös tehdä sateenkaaren. Do tej zabawy możecie też użyć wspólnie zebranych kamyczków, szyszek czy piasku. Innym razem możecie też wykonać kolorową tęczę! Käyttäkää siihen värikkäitä pastilleja – joko suklaa- tai hedelmätäytteisiä – ja asetelkaa ne ympyrän muotoon lautaselle. Kaatakaa sen jälkeen päälle kiehuvaa vettä (vain aikuisten läsnä ollessa!) ja ihailkaa upean sateenkaaren muodostumista. Voitte myös käyttää hammastikkuja kuvioiden piirtämiseen värilliselle laatalle.

5. Ruoanlaittoleikit

Leikitään ruoanlaittoa, mutta…ihan tosissaan! Se on niin yksinkertaista, että sitä tulee harvoin edes ajatelleeksi. Haluamme tehdä ruoan aina mahdollisimman nopeasti, mieluiten silloin kun lapsi nukkuu, jotta keittiöön ei tulisi turhaa sotkua. Joskus kannattaa kuitenkin uhrata hieman aikaa ja järjestystä sen hyväksi, että lapsemme pääsisi harjoittamaan aktiivisemmin tuntoaistiaan. Voitte tehdä yhdessä vaikkapa piirakoita tai leivoksia, joiden valmistamiseen liittyvä suurempi vaivannäkö tulee varmasti palkituksi lapsen tyytyväisyydellä ja ilolla. Yhteisen ruoanlaiton aikana valmistamme yhdessä taikinaa, ripottelemme jauhoja, kaadamme päälle vettä, rikomme kananmunan – ruoka-aineiden erilaiset koostumukset ja rakenteet ja niiden sekoittaminen ovat kaikki kiinnostavia asioita. Ja niiden lopputulos on lapsen kosketettavissa ja jopa maistettavissa! Ruoanlaitto ja leipominen stimuloi jopa kolmea eri aistia: tunto-, haju- ja makuaistia!