Somnifobia on krooninen ja irrationaalinen nukahtamisen ja unen pelko, joka on yhä yleisempää nykyaikaisissa yhteiskunnissa. Joskus se sekoitetaan unettomuuteen, jonka takia potilas ei välttämättä saa heti oikeaa diagnoosia heikentäen potilaan parantumismahdollisuutta. Unen ja nukkumisen välttäminen voi johtaa vakaviin häiriöihin, kuten suuresti heikentyneeseen vastustuskykyyn, liikalihavuuteen, neuroosiin tai jopa masennukseen.
Traumat ja painajaisunet
Somnifobia, tai toiselta nimeltään hypnofobia, on pelkotila, johon liittyy kiusallinen paniikinomainen tunne ennen nukahtamista ja unta. Tätä pitkäaikaista ja tuhoavaa sairautta tavataan yhä useammin ja siitä onki tullut yksi uusista sivilisaation taudeista. Kuten saatat arvata, taudilla on erittäin negatiivinen vaikutus kehon moitteettomaan toimintaan ja uusien sairauksien kehittymiseen. Mikä on somnifobian taustalla ja miten pelko kehittyy? Valitettavasti pelon kehitykseen voivat vaikuttaa monet erilaiset tekijät, joista välttämättä emme ole edes itse tietoisia. Se voi kehittyä esimerkiksi traumaperäisen stressihäiriön seurauksena, mutta toisaalta se voi kehittyä myös ihmisille, jotka ovat kokeneet jotain traumaattista lapsuudessa. Nukahtaminen voi siis assosioitua pelkoon, jonka taustalla on traumaattinen kokemus lapsena, kuten hengenvaarallinen onnettumuus unen aikana (autokolari) tai herääminen yksin pimeässä huoneessa. Fobioiden (kuten somnifobian) ominaislaatuun kuulu se, että ne ovat induktiivisia. Lapsille pelot voivat kehittyä erilaisten tarinoiden, kuvien tai vanhemmista aistitun ahdistuksen kautta (esimerkiksi silloin kun vanhemmat itse kärsivät nukahtamisongelmista). Toinen syy voi olla toistuvat painajaiset ja siihen liittyvä unihalvaus – eli ruumiin äkillinen paikalleen jäätyminen ja kyvyttömyys liikkua yhdistettynä hengenahdistuksen tunteeseen ja hengitysvaikeuksiin. Tämä on täysin normaali fysiologinen tila unen aikana. Sen tehtävänä tahattomien ja vaarallisten liikkeiden estäminen unen aikana. Tämä tila voi esiintyä silloin, kun aivoaallot ovat unen ja valvetilan rajalla – nukahtaessa tai herätessä. Tällainen kokemus voi aiheuttaa halvaannuttavan pelkotilan nukahtamista kohtaan. Syynä voi olla myös sellaiset painajaisunet, joihin liittyy vaarallisia tilanteita tai unissakävelyä. Somnifobia, kuten unettomuus, voi johtua stressistä tai pahentaa kroonista stressiä. Se liittyy myös usein mielenterveyshäiriöihin (esim. masennus) ja yleiseen ahdistushäiriöihin (esim. neuroosi).
Somnifobian ensimmäiset oireet
Taudin alkuvaiheessa fobiaa sairastava henkilö voi toimia aivan normaalisti päivän aikaan. Ensimmäinen ahdistuksen tunne saattaa tulla päivän hämärtyessä ja nukkumishetken lähestyessä. Somnifobian oireet ja niiden esiintyminen riippuvat tietysti henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista, mutta yleisimpiä ennen nukkumista esiintyviä oireita ovat:
- sydämentykytys,
- verenpaineen nousu,
- liiallinen hikoilu,
- raajakipu ,
- vatsakipu,
- hengenahdistus,
- pahoinvointi,
- päänsärky.
Voimistuva paniikinomainen tunne sekä jotkut näistä yllä mainituista oireista voivat vahvistua sairauden kehittymisen myötä. Lopulta nukahtamisesta voi tulla ylitsepääsemätön ongelma. Ennen sitä kannattaa myös kiinnittää huomiota muihin oireisiin, sillä tauti voi ilmentyä mielialan madaltumisena, ärtyneisyytenä, apatiana tai masennusta muistuttavina oireina. Sen seurauksena arkipäivän toimet, kuten kotitalouden pyörittäminen, lasten hoito, työtehtävien suorittaminen tai yhteydenpito muihin ihmisiin vaikeutuu. Lopulta tilanne saattaa johtaa noidankehään ja aiheuttaa pahimmillaan masennusta sekä muita nukahtamista vaikeuttavia ongelmia.
Taistelu nukkumispelkoa vastaan
Somnifobialla voi olla erittäin vakavia seurauksia, minkä vuoksi tauti olisi hyvä diagnosoida ja hoitaa nopeasti. Pitkäaikaista lääkehoitoa ei kuitenkaan suositella, sillä se hoitaa vain oireita eikä poista itse ongelman lähdettä. Fobiasta kärsivien pitäisi etsia apua psykoterapeutin vastaanotolta. Terapian avulla tunnistetaan pelkotilan syyt sekä määritellään toimenpiteet poikkeavien käyttäytymis- ja ajattelutapojen muuttamiseksi. Negatiivisten tunteiden ja autonomisten reaktioiden hallitsemiseksi asiantuntijat suosittelevat rentoutus- ja meditaatiotekniikoiden opettelemista. Myös painopeitto terapeuttisena apuvälineenä voi olla hyödyllinen (saatavina sekä lapsille että aikuisille sopivat peitot). Peiton ominaisuudet vähentävät stressihormonin tasoa, säätelevät hermoston toimintaa sekä vähentävät yleistä jännityksen ja ahdistuksen tunnetta kehossa. Lisäksi suositellaan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä, mikä luonnollisesti aiheuttaa väsymystä ja helpottaa nukahtamista.
