Kauanko lapsen pitäisi nukkua? Yleensä ajatellaan, että aikuisen pitäisi nukkua suurin piirtein kahdeksan tuntia, mutta lasten kohdalla tämä määrä on aivan liian vähäinen. Journal of Clinical Sleep Medicine -julkaisun mukaan heidän vielä kehittyvä elimistönsä tulee levänneeksi seuraavilla vuorokautisilla unimäärillä (mukaan lukien päiväunet): 12-16 tuntia – alle vuoden ikäisenä, 11-14 tuntia – toisena ikävuotena, 10-13 tuntia […]
ADHD-lasten kuorsaaminen Kuorsaaminen voi johtua suurentuneista kitarisoista, jotka kaventavat yöllä hengitysteitä. Kuorsaaminen ja hengitysvaikeudet aiheuttavat uneliaisuutta. Se vaikuttaa varmasti negatiivisesti lapsen vointiin sekä hänen psyykkiseen ja fyysiseen kuntoonsa seuraavana päivänä. Seurauksena on heikompi keskittymiskyky, hitaampi ajattelu, ärtyneisyys ja sitä kautta huonommat oppimistulokset. Jos lapsi kärsii ADHD-häiriöistä, uneliaisuuden seuraukset voivat olla vakavammat. Mutta voiko kuorsaaminen aiheuttaa […]
Viivyttely ja stressi On olemassa ihmisiä, joiden elämää viivyttely haittaa hyvin paljon. Se on syynä heidän sosiaalisen statuksensa alenemiseen tai taloudellisen tilanteensa huonontumiseen. Siitä huolimatta he eivät pysty muuttamaan käyttäytymismalliaan – joka asian lykkäämistä myöhemmäksi. Tällä tavalla stressin ja viivyttelyn noidankehä pääsee vauhtiin. Miten se toimii? Ajatus tehtävästä, jota et jostain syystä halua tai voi […]
ADHD-häiriöiden oireet lapsilla ADHD-häiriöitä voi ilmetä kolmella alueella: tarkkaavaisuushäiriöt, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Tarkkaavaisuushäiriöiden seurauksena lapsi: menettää helposti keskittymiskykynsä, hänellä on vaikeuksia vaikeiden, pitkien ja monotonisten tehtävien suorittamisessa eikä hän usein saa niitä päätökseen, hänen on vaikea keskittyä yhteen asiaan, tekee hajamielisyydestä johtuvia virheitä, hänellä on vaikeuksia päivänsä organisoinnissa, hänellä on ongelmia itsekurin ja päivittäisten tehtävien […]
Aivoille hyödylliset harjoitukset ADHD-häiriöistä kärsivät ihmiset painivat aikuisiässä mm. keskittymiskyvyn puutteen, hitaamman ajattelun, huonomuistisuuden, tarkkaamattomuuden ja impulsiivisuuden kanssa. Nämä piirteet ovat vahingollisia niin heidän läheissuhteissaan kuin työurallaan, ja ne kaikki kytkeytyvät ihmisen tärkeimmän elimen – aivojen – kuntoon. Fyysiset aktiviteetit auttavat tuomaan aivoille happea, vapauttavat dopamiinia ja endorfiinia, rentouttavat, parantavat mielialaa ja vähentävät jännitystä. Näin […]
Unelmoijia ja perfektionisteja Täydellisiä ihmisiä ei ole, eikä siten myöskään täydellisiä työntekijöitä. Kuten moni ammatinharjoittaja korostaa, yksi onnistuneen työuran olennaisista elementeistä on omaan potentiaaliin (kompetenssiin, pätevyyteen, taipumuksiin, persoonallisuuteen jne.) sopivat tehtävät. Teoria puhuu kolmesta eri ADHD-tyypistä: pääasiallisesti impulsiivinen ja ylivilkas alatyyppi (esiintyy tavallisesti miehillä), pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriöinen alatyyppi (tavataan useammin naisilla), yhdistynyt alatyyppi. Pääasiallisesti impulsiivinen ja […]
Vaikka sivuuttaisimme koko edellä kuvatun tekojen ja reaktioiden ketjun ja olettaisimme, että henkilö, jolla on ADHD, kohtaa ympäristön taholta pelkkää ymmärrystä, kasaantuu häneen silti stressiä. Miksi? Siksi, että ADHD:n aiheuttamat rajoitukset herättävät sen vaivaamassa henkilössä kontrollin menettämisen tunnetta ja frustraatiota. Muita seurauksia voivat olla apatia, unihäiriöt tai masennus. Voiko tällaisessa tilassa säilyttää moitteettoman toimintakyvyn? Varmasti […]
23:00 – biologisen uusiutumisen aika Käydessämme nukkumaan noin klo 22:00 voimme odottaa jo ensimmäiseltä tunnilta voimakasta biologista uusiutumista. Tämä on ehdottomasti naisten tunti: ääneen pääsee kasvuhormoni, joka nopeuttaa solujen jakautumista kahdeksankertaisesti (päiväsaikaan verrattuna) – vanhat solut tuhoutuvat ja niiden tilalle tulevat uudet, ja vahingoittuneet regeneroituvat; naisilla myös libido kasvaa. Lisäksi noin klo 23:00 stressihormonin taso […]
Esimerkkejä lihasjännitystä pienentävistä ja keskittymiskykyä lisäävistä leikeistä: Pantomiimi – leikin osanottajat jaetaan kahteen ryhmään – näyttelijät ja katsojat. Ensin mainitut improvisoivat valitun sadun liikehtien, jälkimmäiset arvaavat mistä on kyse. Mekaaniset lelut – lapsen kanssa sovitaan, että hetken päästä hänen täytyy esittää vedettävää lelua. Kun annetaan merkki, lapsi alkaa jäljitellä sen liikkeitä, ja muut yrittävät arvata […]
Sensorinen integraatio eli aistien työskentely Aivot eivät toimi yksin. Ne vastaanottavat ärsykkeitä ulkomaailmasta eri aistien avulla: näön, kuulon, hajun, maun, tuntoaistin, tasapainoaistin, proprioseption ja interoseption. Mikä mielenkiintoista, nämä aistit eivät toimi toisistaan erillään, vaan täydentävät toisiaan, esim. tasapainoaisti auttaa pitämään tasapainon, mutta tuemme sitä kuitenkin usein (varsinkin kun kuljemme reunakiviä pitkin tai portaissa) näköaistin avulla. […]
